Sanna Marin ja jäätävä myrsky
Pääministeri Sanna Marin on ollut viime aikoina niin sanotusti myrskyn silmässä. Erityisesti siitä syystä, että hän järjesti Kesärannassa juhlat, jotka herättivät paljon kritiikkiä. Marinin mukaan tarkoitus oli ”käydä keskustelua (musiikki)alan kanssa siitä tilanteesta, mikä alalla on koronakriisin aikana ollut.”
Tapahtumaa pidettiin turhana pröystäilyä, joka ei millään tavalla parantanut musiikkialan ihmisten asemaa, ja Marin pahoitteli sitä jälkikäteen.
”Pääministeriltä unohtui pääministerin asema, joka on myös institutionaalinen”, moitti politiikan toimittaja Timo Haapalainen Ilta-Sanomissa.
Julkisuuteen nousivat pian juhlien jälkeen kulttuurialan mittavat leikkaukset, jotka Marin kuitenkin perui nopeasti.
Marinia pitkin pääministerikautta kritisoineet äänet ovat viime aikoina vahvistuneet, kun häntä ei enää suojaa kriisiajan johtajan rooli. Nyt myös ne, jotka aikaisemmin ovat kannattaneet Marina, ovat kyseenalaistaneet hänen arvostelukykynsä.
Yksi syistä on Instagram. Marinin käytöstä sosiaalisessa mediassa on pidetty liian kevyenä, jopa ilkeänä.
Liikaa avautumista
Asiantuntijat ovat arvioineet Sanna Marinin viestinnän muuttumista kuluneen vuoden aikana. Erityisen huomion kohteeksi on noussut se, että Marin on jakanut haastatteluissa ja sosiaalisessa mediassa yksityiselämäänsä enemmän kuin aiemmin. Sitä on pidetty osana vaalityötä.
”Jos pääministerin kohderyhmänä ovat kolmekymppiset naiset, niin rennot kuvat toimivat Instagramissa. Hän ei voi kuitenkaan olla pelkkä Instagram-naisten pääministeri, vaan hänen on oltava koko kansan pääministeri”, arvostelee viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo Ilta-Sanomissa.
Tässä välissä on huomioitava, että kyse on myös aikakauslehtien logiikasta. Lehti ei voi tarjota poliitikolle areenaa, jossa hän voi paukuttaa suurelle yleisölle vapaasti poliittisia näkemyksiään avaamatta lainkaan henkilökohtaista elämäänsä. Se ei yksinkertaisesti kiinnostaisi lukijoita, eikä lehti voi tietenkään toimia haastateltavan poliittisen agendan tiedotuskanavana.
(Kun haastattelin entistä liikenneministeriä Merja Kyllöstä Kotivinkkiin vuonna 2014, kyllä mekin keskustelimme Kyllösen henkilökohtaisesta elämästä, tottakai.)
Mediatutkija Anu Koivunen huomauttaa Ilta-Sanomien jutussa, että myös Juha Sipilä, Antti Kaikkonen, Päivi Räsänen, Laura Huhtasaari ja Antti Rinne ovat esiintyneet Marinin tavoin viihdeohjelmissa.
Sitä paitsi, muistini mukaan Jyrki Katainenkin ”avautui” omalla pääministerikaudellaan perhe-elämästään Kaksplus-lehdelle arvovaltansa kärsimättä.
Koivusen mukaan Marin on antanut verrattain vähän henkilökohtaisia haastatteluja, ja häntä on pandemian aikana pikemminkin kritisoitu liiasta etäisyydestä kuin tuttavallisuudesta.
Nyt kun hän on ottanut toisenlaisen linjan, sekään ei ole hyvä.
Toisaalta pääministerin rennon viestinnän riskeistä on olemassa myös melko tuore ennakkotapaus.
”Sanna Marinin somea tai suhdetta mediaan ei voida tarkastella pelkän henkilön kautta, vaan hänen asemansa määrää paljon. Stubb ajatteli, että jos hän hoitaa hommansa, niin on mahdollista myös hassutella. Julkinen keskustelu osoitti, että pääministeriltä odotetaan symbolista käytöstä”, Koivunen sanoo.
Boho-filtteri ja fetapinaattipiiras
Hiljattain huomiota on herättänyt esimerkiksi se, että Sanna Marin jakoi Instagram-tarinassaan fetapiirakan ohjeen. Hän oli tarjonnut piirakkaa Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa, ja moni oli sen jälkeen kysellyt reseptiä. Marin käytti tarinassaan boho chic -filtteriä, jota osa katsojista piti omituisena pääministerin arvovaltaan nähden.
Marinin Instagram feed -kuvat ovat kuitenkin hyvin asiapitoisia, ja henkilökohtaisempia kuvia on joukossa erittäin vähän.
Esimerkiksi opetusministeri Li Andersson ja kansanedustaja Emma Kari ovat jakaneet huomattavasti enemmän henkilökohtaista sisältöä Instagramissaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei jaa Instagramissa käytännössä lainkaan poliittista sisältöä, vaan kuvat ovat tulvillaan tuoreita hedelmiä, viherpirtelöitä, viljapeltoja ja merimaisemia. Oikeusministeri Anna-Maija Henrikssonkin on jakanut rennosti kuvia napostelulautasesta, sieniretkestä, pihlajanmarjoista ja rapujuhlista.
”Itse asiassa kiinnostavampaa kuin se, mitä Sanna Marinin Instagram-tililtä löytyy, on se, mitä hänen sometileiltään ei enää löydy. Niistä on kadonnut politiikka”, arvioi politiikan toimittaja Marko Junkkari Helsingin Sanomissa.
Äkkiseltään tätä on kyllä vaikea huomata. Syys-lokakuussa Marin on kommentoinut Instagramissa esimerkiksi arktisen politiikan strategiaa, koronarajoituksia, naisten roolia konlfiktinratkaisussa ja kasvavia energiahintoja.
Twitterissä hän on hiljattain jakanut haastattelunsa, jossa hän penää tiukkaa puuttumista Puolan tilanteeseen. Varsinaisen pommin Marin pudotti Twitterissä 15.10., jolloin hän ilmoitti, että taiteen, kulttuurin, liikunnan, tieteen, nuorisotyön sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus turvataan täysimääräisesti myös ensi vuonna.
”Marin tallentaa (Instagramiin) myös hetkiä ystävien ja perheen kanssa. Politiikan toimittaja voi lukea näitä otoksia kuin ennustaja teelehtiä ja sanoa, että tässä nyt viestitään samaistuttavuutta äänestäjille, mutta julkaisujen sekametelisopasta päätellen sanoisin, että Instaa tehdään Marinin osalta fiilispohjalta. Niin kuin kaikki muutkin kolmekymppiset Instaa tekevät”, kirjoittaa toimittaja-kirjailija Ronja Salmi Helsingin Sanomissa.
”Instagramin rajaaminen pinnalliseksi selfiealustaksi ja poliittisen vaikuttamisen ulkopuolelle on tietämättömyyttä ja lyhytnäköistä. Toisaalta siellä käytettyjä työkaluja kuten selfieitä, Storieseja ja samaistuttavia hetkiä arjessa ei voi sellaisinaan verrata politiikan perinteiseen viestintään. Instassa on oma lakinsa ja parhaiten siellä pärjäävät osaavat pelata sen sisäisillä säännöillä.”
Sanna Marin kertoi myöhemmin pitäneensä Salmen analyysistä.
Onko pääministerillä harkintakykyä?
Erityistä huomiota julkisuudessa on herättänyt se, että Marin kertoi Maria Veitolan ohjelmassa kärsineensä nuorena liiallisen urheilun aiheuttamasta ylikunnosta ja imuroivansa työpäivän jälkeen jopa öisin. Hän kertoi myös, että hänen on toisinaan vaikea tunnistaa muiden ihmisten tunteita.
”Voimmeko enää luottaa pääministerin harkintakykyyn”, kysyy lääkäri Seppo Mäkinen Suomenmaa–lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
Mäkinen kommentoi alkuperäisessä kirjoituksessaan kärkevästi Marinin terveydentilaa ja ruumiinrakennetta sekä kyseenalaisti hänen mielenterveytensä. Tekstiä muokattiin myöhemmin, ja lehden päätoimittaja pahoitteli.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo Helsingin Sanomissa pitävänsä Mäkisen kirjoitusta epäeettisenä.
”Se on niin herkullista lähteä ronkkimaan julkisuuden henkilöitä ja lähteä heitä arvioimaan ja arvostelemaan. Niillä saa varmaan klikkiotsikoita ja lukijoita paljon. Plus että siihen saattaa liittyä myös ihan poliittinen motiivi tai vain puhdas ilkeys”, hän sanoo.
Mäkisen kommentoi Lääkäriliiton kantaa jutussa seuraavasti:
”So what?”
Bileprinsessa vs. boomerit
Moni on nähnyt kaksoisstandardin siinä, miten Marinia on arvosteltu: siinä missä miespoliitikot ovat maailman sivu selvinneet kohuistaan, Marin joutuu nuorena naisena suurennuslasin alle pienimmästäkin virheestä. Lisäksi hänen ulkonäköään kommentoidaan ja hänen pätevyyttään kyseenalaistetaan jatkuvasti.
Äskettäin Marin otti kantaa kritiikkiin, jonka mukaan hän on arvostelukyvytön bileprinsessa, joka ei pysty mielenterveyssyistä hoitamaan työtään.
Hän julkaisi Instagram-tarinassaan kuvan itsestään ja kansanedustaja Ilmari Nurmisesta Benjamin Peltosen kappaleen sanojen kera:
”Hei boom-boom-boomeri, jäitä hattuun, ota coolimmin.”
Kuin kirsikkana kakun päällä Marin käytti videossa samaa boho chic -filtteriä, jonka käytöstä häntä oli kritisoitu fetapiirakkavideossa.
Osa yleisöstä piti tarinaa hauskana näpäytyksenä, joka kohdistui pikemminkin konservatiivista, naisvihamielistä arvomaailmaa edustaviin ihmisiin, jotka ovat esittäneet Marinista julkisuudessa ilkeitä kommentteja, kuin suuriin ikäluokkiin, joihin monet demarien äänestäjät kuuluvat.
Jälleen esille nostettiin Marinin arvovalta, johon kyseiset ironiset somepostaukset eivät sovi.
”Pääministeri on oikeutettu yksityiselämään aivan kuten muutkin, mutta samalla hän on Suomen parlamentaarisen demokratian instituutio. Pääministeri voi haluta venyttää instituution rajoja haluamikseen, mutta hän ei voi päättää sitä, minkälaisiksi rajat lopulta nähdään. – – On selvää, ettei kaikkien suomalaisten käsitys siitä, miten pääministerin tulisi käyttäytyä, muutu yhtä nopeasti kuin Marin on julkista rooliaan justeerannut”, kirjotti Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen jo ennen tarinan julkaisua.
”Demareiden joukosta pääministerille ei kuitenkaan löydy haastajaa, ja toisaalta Marinkin todennäköisesti nyt hillitsee julkkisjuhlien emännöimistä. Se on toisaalta sääli – instituutiotkin kaipaavat välillä pölyttämistä”, Kauppinen jatkoi.
Demaribrändin freesaus vai virhe?
Boomeri-video herätti paitsi närkästystä ja epäuskoa, myös kiinnostusta.
”Voisiko tässä käydä niin, että Sanna Marin onnistuu siinä, mitä pidettiin mahdottomana: fressaamaan demaribrändin kiinnostavaksi alle 60-vuotiaille?” kysyi toimittaja Saska Saarikoski Twitterissä.
”Kaikki poliitikot brändää itseään. Niin on tehty Ateenan Agoralta asti. Marinilla on siihen täysi oikeus, ei sen ihmeellisempää. Hän keräsi pisteet siltä yleisöltä mitä haki”, twiittasi europarlamentaarikko Ville Niinistö.
Näkisin, että kuvan herättämissä reaktioissa on kyse myös suomalaisuudesta. Suomessa tällaiseen ei ole totuttu, eikä ironiaa pidetä sopivana tyylilajina pääministerille.
Maailmalla poliitikot ovat jo tottuneita Instagramin käyttäjiä. Esimerkiksi Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen Alexandria Ocasio-Cortez on tunnettu Instagramin kysymys-vastaus-livevideoistaan, filtterien käytöstä ja seuraajilleen puhumisesta pyykinpesun lomassa.
Myös Briteissä poliitikot ovat ottaneet Instagramin aktiivisesti käyttöön.
”Jos poliittinen Twitter tuntuu yhä työläämmältä, Instagram on yksi harvoista paikoista, joissa parlamentin jäsenet yhä sallivat itselleen leikkisyyttä”, kirjoittaa toimittaja Gaby Hinsliff The Guardianissa.
Hinsliffin mukaan Instagram näyttäytyy turvallisempana sosiaalisen median alustana kuin Twitter.
Konservatiivipoliitikko Nadine Dorriesin mukaan Twitter ja Instagram ovat kaksi täysin erilaista maailmaa.
“Twitter on politiikkaa varten. Instagram on ihmisille, joista pidän ja asioille, joita haluan nähdä – elämäni toiselle puoliskolle”, Dorries sanoo samassa jutussa.
Epämuodollisuuden vaade ja riski
Sanna Marinin Instagram-käyttäytyminen ei tunnu vielä mahtuvan Suomeen, mutta väitän, että muutos on tulossa tännekin.
Jo vuonna 2016 tutkijat Ruth Penfold-Mounce ja Nathan Manning esittivät tutkimusaineistoon pohjautuen artikkelissaan, että nuoret ihmiset arvostavat poliitikkojen epämuodollisuutta sosiaalisessa mediassa. He pitävät poliitikoista, jotka vaikuttavat olevan maanläheisiä, erehtyväisiä ja kykeneviä hauskanpitoon.
Samaan aikaan nuoret näkivät poliitikot jokseenkin perinteisesti ja ajattelivat, että heidän on säilytettävä tietynlainen virallisuus, joka yhdistettiin ammattimaisuuteen ja auktoriteettiin. Nuoret pitivät yleisesti poliitikkojen epämuodollisista postauksista, sillä niiden kautta poliitikot näyttäytyivät aidompina.
Tutkijat liittävät lisääntyneen epämuodollisuuden laajempaan kehitykseen, jossa muodollisuus ja korkea aseman näyttäminen ovat menettämässä merkitystään. Samalla luonnollisuuden ja toisaalta itsesäätelyn vaade on kasvanut. Marinilla näyttäisi olevan näistä kaikkia. Itsesäätelyn vaateeseen tosin liittyy myös se, etteivät nuoret toivo poliitikkojen jakavan itsestään liikaa.
Kirjoittajat nostavat esiin, että naispoliitikkoja kohdellaan somessa – etenkin Twitterissä – paljon ankarammin kuin miehiä. Ehkä siinä syy, miksi Marinkin kommunikoi rennommin Instagramissa.
Toisaalta ristiriitaiset vaatimukset tekevät poliitikoista haavoittuvia:
”Ensinnäkin, jos poliitikot eivät käytä sosiaalista mediaa tai eivät jaa yksityiselämäänsä, heidän voidaan tulkita olevan liian etäisiä. Toiseksi, jos he käyttävät sosiaalista mediaa, riskinä on, että heidän auktoriteettinsa ja arvovaltansa kärsii liiasta intiimiydestä”, kirjoittajat tiivistävät.
”Siitä huolimatta, tutkimuksemme mukaan epämuodollisuuteen kannattaisi kannustaa, sillä se lisää suoraa kommunikaatiota ja tekee poliitikoista samaistuttavampia. Epämuodollisuuden demokratisoivaa vaikutusta, julkkiskulttuuria ja sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää, jotta poliittisesta dialogista tulee saavutettavampaa nuorille ihmisille”, he jatkavat.
Boomer ei fiilaa
Nähtäväksi jää, mikä vaikutus Marinin Insta-storylla on SDP:n ja Marinin kannatukseen. Suomessa veto saattoi olla liian varhainen.
Marin kommentoi Boomer-päivitystä jälkäteen Pääministerin haastattelutunnilla Ylessä. Hänen mukaansa kyse oli huumorista.
”Näen että voin hieman ravistella instituutiota. Itse olen nuoremman sukupolven edustaja ja se näkyy siinä miten työni teen.”
”Välillä tuntuu, että pelkkä olemassaoloni on provokaatio jollekin. Sellaiseksi en sitä tarkoita, mutta pyrin elämään myös ikäiseni lailla.”
Marin kertoi, ettei hänen ollut tarkoitus ollut arvostella suuria ikäluokkia, vaan kysymys oli laulun sanoista.
Boomer-kappaleessa tosiaan on syvällisempi sanoma kuin vanhempien ihmisten pilkkaaminen:
”Puhutaan milleniaaleist, vegaaneist / Räpeist ja dabeist ja pride karnevaaleist / Boomer suuttuu / Mitä on muunsukupuolinen / TikTok tai tunteista puhuminen / Höpöhommii vaan, boomer ei fiilaa. – – Tääl naiset marssii inttiin / Johtaa firmoja ja nousee parlamenttiin (Parlamenttiin) – – Tääl miehet käyttää meikkii / Pystyy laittaa korkkarit ja pukee pinkkii / Jäätävä myrsky nousee ku kerrotaan / Et maailmas uudet tuulet tuulee.”