Epäonnistuneen inseminaation jälkeen saimme taas odotella 2 kiertoa, että päästiin uuteen hoitoon.

Hoitokaava vaihdettiin lyhyeen ja munasarjoja stimuiloivaksi lääkkeeksi vaihdettiin takaisin tuttu gonal-f ,300UI annoksella.

Reseptit lääkkeisiin sain jo joulukuussa 2019, kun kävin hoidon suunnittelu käynnillä. Ehdin siis hankkia suurimman osan kela-korvattavista lääkkeistä ennen vuoden vaihtumista, ja saimme hyödynnettyä vielä lääkekaton! Kiitos lääkärille, joka ei laittanut hoidon aloitus päivää tietoihin.

Piikityksen aloitin kp2. Pistin 4 päivää pelkästään Gonal-f:ää ja kp5, aloitin pistämään myös Fyremadel- nimistä lääkettä, jonka tarkoitus on estää liian aikainen ovulaatio.

Tämä Fyremadel oli paljon inhottavampi laittaa. Piikki oli ainakin 3 kertaa paksumpi, kuin gonalissa ja pistoskohta punoitti selvästi jälkeenpäin.  Näitä kahta piikkiä pistelin 6 päivää rinnakkain.

Ovitrellen vuoro oli taas n. 40 tuntia ennen sovittua punktiota.

Punktio oli kp14. Menttiin  klinikalle taas n. klo 7.30. Mies kävi antamassa siemennesteen laboratorioon. Sain kipulääkettä ja tipan kiinni kämmenselkään.Tällä kertaa tipan laitto ei onnistunut ihan niin hyvin, mutta siitäkin lopulta selvittiin. Pääsin joukon ensimmäisenä toimenpiteeseen.  Keräys sujui hyvin. Kipuja ei ollut, hyvän lääkityksen ansiosta. Munasoluja saatiin kerättyä 4 kpl. Tähän tulokseen oltiin suht tyytyväisiä, sillä edellisissä hoidoissa tulos on ollut huonompi. Neljästä sitten vain  3 oli kypsiä.

Kaikki kolme hedelmöittyivät maljalta normaalisti. Alkion siirtoon päästiin kp17  ja se onnistui myös oikein hyvin. Kaksi jatkoviljelyyn jäänyttä alkiota, ei taaskaan selvinnyt pakkaseen asti.

Piinaviikolle osui meidän talviloma, joten se teki piinaamisesta hieman mukavampaa. Kuukautiset kuitenkin alkoivat samana aamuna, jolloin raskaustesti piti tehdä. Ei tarvinnut ainakaan jännittää testin tulosta.

Julkisella puolella käytäntönä on, että IVF-hoitojen välissä tulee olla vähintään 2 kiertoa. Omat kuukautiset ajoittuivat juuri niin typerästi, että emme ehtineet aloittaa hoitoa ennen klinikan kesätaukoa. Kesätauon lisäksi lisääntymislääketieteen yksikkö muutti uusin tiloihin mannerheimintielle Tilkan Viuhkaan, joten tauko venyi tämän takia vielä pidemmäksi. Eli odotusta tuli monta kuukautta.

Toinen hoitokierros alkoi lokakuun alussa. Hoitokaavaksi valittiin taas pitkäkaava. Muutoksena tähän hoitoon vaihdettiin munasolujen kasvua stimuloiva lääke Pergoverikseen. Ensimmäisessä hoidossa stimuloivana piikkinä oli Gonal-F. Lääkärin mukaan Pergoveriksestä on hyviä kokemuksia alhaisen AMH-arvon omaavien keskuudessa. Joten tämä lääkkeen vaihto herätti kyllä suuri toiveita tämä hoidon suhteen.

Synarelan käytön aloitin 3.10. Annoksena oli taas 1 suihkaus molempiin siaraimiin aamuin ja illoin. Synarelan toimivuus tarkistettiin ultrassa  parin viikon kuluttua.  Synarela oli toiminut ja munasarjat olivat lepotilassa. Pergoveriksen piikityksen aloitin piikitykset 300 UI annoksella samalla jatkui Synarela, puolittuneella annoksella.

Piikitykset sujuivat hyvin, Pergoveriksen kynä oli aivan samanlainen, kuin Gonalin, niin tässä ei tullut mitään uutta meille. Muutaman päivän jälkeen mielestäni tunsin jotain kihelmöintiä munasarjoissa ja olin aika luottavainen, kun menin munasolukeräyksen ajoitusultraan. No tunne lääkkeen toimivuudesta oli väärä. Sitimulaation tuloksena oli vaivaiset 2 Follikkelia. 1 kappale molemmilla puolilla. Lääkäri oli tuloksesta myös aika yllättynyt. Hän sanoi suoraa, että ifv:ää ei kannata tehdä kahdella follikkelilla, vaan suositteli hoidon muuttamista inseminaatioksi. Lääkäri lupasi, että inseminaatio ei vähennä IVF- hoitokertoja. Eli kaksi hoito kertaa olisi mahdollista vielä saada julkiselta, jos tämä hoito ei tuota tulosta.

Lääkäri käynnin jälkeen kyynelkanavat aukesivat heti, kun pääsin autoon istumaan. Soitin itkuisen puhelun miehelle, joka yritti parhaansa mukaan lohduttaa.

Pergoveris pistokset jatkuivat vielä muutaman päivän. Ovitrellen laitoin taas n. 40h ennen toimenpidettä. Inseminaatiopäivän aamuna mieheni kävi klinikalla antamassa spermaa hoitoa varten. Inseminaatio oli tälläkin kertaa täysin kivuton toimenpide ja kaikki sujui oikein hyvin. Lääkäri vielä varoitti kaksosraskauden mahdollisuudesta ja varmisti haluanko, että hoito tehdään.

Toimenpide tehtiin. Itseä lähinnä huvitti tuo  lääkärin varoittelu, koska aikamoinen ihme olisi pitänyt tapahtua, jos kaksosraskaus olisi alkanut tästä inseminaatiosta!

Piinaviikot menivät melko nopeasti ja vähällä piinailulla.  Tiputtelu alkoi lugesteronin käytöstä huolimatta jo pp12. Testin tein pp14, jolloin oli edelleen vain tiputtelua. Testi oli negatiivinen. Kuukautiset alkoivat kunnolla pp16.