Sitku

Aina sanotaan, että älä elä sitku-elämää vaan elä tässä ja nytten, tee niitä asioita mitä haluat ja tee niitä muutoksia elämääsi nyt heti. Mää en ole täysin samaa mieltä. Tai ajattelen siten, että parasta tietenkin elää omaa mukavaa elämää riittävän itsekkäästi, mutta kyllä silti voi olla niitä sitku-juttuja. Niinku esimerkiksi, että sitku olen eläkkeellä lähden reissaamaan. Että sen aika on sitten eikä nyt ja nyt elän hyvää tämän päivän elämää, tähän tilanteeseen sopivaa elämää.

Mulla on nyt sitku-juttu yhdessä asiassa,sellainen jonka voisin aloittaa heti, mutta olen päättänyt, että sitku. Se sitku ei kyllä oo kaukana vaan reilu viikon päästä. 🙂

Olen lomalla reilun viikon ja sitten kun se päättyy eli sitku loma loppuu niin tulee toppi sokerin syömiseen. Lähes täydellinen lisätyn sokerin syömättömyys. Pois lukien harvassa olevat karkkipäivät jotka ovat lähinnä jäätölöpäiviä ja sekin silloin vain jos siltä tuntuu. Jos ei tee mieli syödä karkkia ja pullaa niin eihän siitä toki tartte mitään stressiä ottaa, jättää vain syömättä. 😀

Mulla on pitkään ollut jo sillain, että kun on karkkipäivä ja tallailen sinne kaupan karkkiosastolle niin en millään osaa päättää mitä sitä sieltä ostoskoriin kahmisi. Ei eläinperäisiä ainesosia sisältäviä karkkeja on marketeissa nykyään valtavasti eli niiden saamattomuus ei ole ongelma vaan tarjonta on hölmön valtava. Suklaata? Ei tee mieli, Fazerin uusia vegaanisia karkkeja? Ei tee mieli? Liitulakuja? Noo, niitä ehkä, mut ei tee mieli. No jos punaraitainen Mariannepussi, tai ei sittenkään, ei tee mieli. Tämmöstä se on se mun karkkipäivän ostelu, lopulta otan jotain mitä ei varsinaisesti tee mieli kun siellä osastolla ne mieliteot poistuu. Ja otan sitten tietenkin liikaa ja vielä hyvässä lykyssä jätskiä kyytipojaksi. Inhoan sitä tunnetta mikä seuraavana aamuna on kun on illalla syönyt sokeria, se tunne jonka sokeri kehossa aikaan saa on hapan ja tunkkainen.

Lomalla aion ehkä syödä jätskiä, sellainen on vähän suunnitelmissa joten sitku olemme palanneet takaisin kotiin arkiympyröihin niin se alkaa. =) Tämä tulee olemaan helppoa ja normaalia sillä olen asiaa mutustellut mielessäni jo kauan.

En mää sokeria todellakaan joka päivä nytkään mätä, mutta enää en ole ollut tarkka vaikkapa siitä, lukeeko ostamassani leivässä sokeri. Ajatuskin, että sokeria lisätään joka paikkaan on itselleni todella vastenmielinen enkä sitä enää halua yhtään omissa perussyömisissäni. No, sen verran siimaa on annettava, että ravintolaruuissa menkööt ja joskus kekkereissä kuten esim. tulevissa vaarini ysikymppisissä jossa on minulle oma vegaaninen kakku. Mun vaari muuten tykkää viinereistä ja mummu vastustaa kun ne murustavat pöydälle.

Joskus vuosia sitten teimme härren kanssa tämän myös, se kesti varmaan puoli vuotta ellei enemmänkin ja silloin olimme tosi tarkkoja, että mitään missä oli sokeri tai siirappi tai muu vastaava  ainesosaluettelossa ei suusta alas mennyt.

Tämä sitku-elämän alkaminen tarkoittaa mulle siis sitä, että ei karamellia, ei jätskiä eikä muitakaan ns. makeita herkkuja. Ei leipää jossa ainesosissa on sokeri, ei ketsuppia, ei valmiita salaatin- tai muita kastikkeita joissa on sokeri. Olen melko tarkka asiassa, tarvitsee vain lukea mitä suuhunsa laittaa. No, ainesosaluetteloiden lukeminen ei ole ongelma, olen niitä jo vuosikausia lueskellut vegaanisen syömisen tähden. Aika pian kyllä käy tutuksi, missä sitä sokeria on ja missä ei ja lukeminen vähenee vaikka sanotaankin, että lukeminen kannattaa aina. :)

Makeat syödään sitku-elämän alettua hedelminä, marjoina, luumuina ja sen sellaisina. Ne alkavat kummasti maistua tosi makealta kun keho ei saa sitä lisättyä sokeria. Sokeria se on hedelmäsokerikin, ihan sitä samaa tavaraa, mutta se ei ole lisättyä sokeria. Sokeri on sokeria oli se missä muodossa vain, se kannattaa muistaa.

Minähän tykkään terveellisestä monipuolisesta ruuasta, saan siitä hyvin paljon nautintoa enkä halua olla sisältäni sokerilla kuorrutettu ja silti tulee syötyä karkkia, jätskiä, joskus pullaa tai muhvinssia. Se on kumma kun se asia on niin, ette ei halua mut silti mättää  ja jos miettii miltä olotila tuntuu vaikka karkkpussillisen syömisen jälkeen niin ei se hienolta tunnu siinä omassa kehossa. Sokerin mässyttämisen huomaa heti. Nyt se loppuu! Eiku, sitku. Lähde mukaan samaan hommaan, lisätty sokeri pois tai hyvin minimiin!