Tag: suru

Puolisen vuotta sitten sattui ja tapahtui niin paljon. Sattui sydämeen, sattui kehoon ja sattui mieleen. Se helpottaa kyllä ajan kanssa. Aika parantaa haavat ja niin edes päin. Tuskallisimmat kuukaudet vierivät tuskallisen hitaasti ja kannattelevana hokemanani toimi ”Tämäkin tunne menee ohi”. Mitä oikein tapahtui? Onko tämä totta? Miksi näin tapahtui? Miksi, miksi, miksi. Mieli pyöri kehäajatuksissa, […]

Enpäs tippunutkaan Pian on eletty jo kolmasosa vuotta 2020. Alkuvuodesta meinasin tippua tyhjyyteen, mutta täällä sitä edelleen ollaan. Päättäväisen lempeästi eteenpäin menossa. Kumivene Huomaan, että aiempi räpiköinti elämässä on vaihtunut kumiveneellä seilaamiseen. Ei mikään paras paatti merelle, mutta pienemmillä vesillä aivan mainio. Metafora voidaan analysoida seuraavalla tavalla: Olen ottanut pieniä askelia oman hyvinvointini edistämiseksi. Olen […]

Kuolema Se on jotenkin niin kolkko sana. Mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen? Tuntuu niin hirvittävän pahalta ajatella, että mummon ruumis on jossain kaivetussa kuopassa (kauniissa) arkussa. Ajan myötä kaikki muu  häviää, lahoaa, maatuu, paitsi luut. Miten inhottavan realistiselta tuo kuvaus kuulostaa. En ole koskaan kokenut tällaista oloa. En voi ymmärtää, miten joku minulle niin rakas […]

Ajatukseni ovat pyörineet elämän ja kuoleman ympärillä viimeiset kuukaudet mummon pois nukkumisen vuoksi. Ensimmäisen lähiomaisen menetys on osoittautunut suureksi suruksi, jonka sanoittaminen on tarpeellista, mutta vaikeaa. Olen alkanut pohtimaan omaa kuolemasuhdettani: mitä minä ajattelen kuolemasta. Ehkä on ymmärrettävää, että näin suurten (ja pelottavien) teemojen käsittely väsyttää. Väsyneenä selaan somea: onnistumisia, itsensä ylittämistä ja positiivisuutta. Sosiaalisen […]

Mummolle Kolme viikkoa sitten  Vietettiin mummon tupareita, joista oltiin puhuttu kuukausia. Mummo toivoi voileipäkakkua ja sellainen tehtiin. Lisäksi syötiin pannaria ja sipsejä. Mummo oli kuihtunut, kivut olivat vielä suuremmat kuin olin osannut ymmärtää. Aamuyöstä herättiin ensihoitajien käyntiin, jotka täti oli kutsunut. Alkoi todella pelottaa. Miten kauan tuollaisten kipujen kanssa kukaan kestää? Mummo jäi pohjoiseen, minä […]