Tag: tunteet

Puolisen vuotta sitten sattui ja tapahtui niin paljon. Sattui sydämeen, sattui kehoon ja sattui mieleen. Se helpottaa kyllä ajan kanssa. Aika parantaa haavat ja niin edes päin. Tuskallisimmat kuukaudet vierivät tuskallisen hitaasti ja kannattelevana hokemanani toimi ”Tämäkin tunne menee ohi”. Mitä oikein tapahtui? Onko tämä totta? Miksi näin tapahtui? Miksi, miksi, miksi. Mieli pyöri kehäajatuksissa, […]

Työaika 7h45min/pvä Jos olisin vuosi sitten kuullut, että teen tänä syksynä täsmälliset 7h45min/pvä töitä viitenä päivänä viikossa, olisin pyöritellyt silmiäni. Miten kukaan voisi tehdä töitä vain sen ajan, josta saa palkan? Aiemmat kolme vuotta olen puuhastellut (tai siltä se on tuntunut) väikkärin parissa kellonaikoihin katsomatta ja väsyttänyt itseäni kuin huomaamatta.  Lisäksi tuntiopettajan työssä ei työaikakäsitettä […]

Viime aikoina olen pohtinut paljon omaa somettamista, tai sen puuttumista. Tein jo pari vuotta sitten päätöksen jättää Instagramin ja Facebookin päivittämisen lähes kokonaan, vaikkakin työ- ja blogipäivityksistä olen postaillut. Mitä mä täällä sitten teen? Huomaan pohdiskelevani itsekkyyttä. Onko itsekästä kirjoittaa vain itsestä ja omista pohdinnoista? Pitäisikö olla enemmän somessa ja kommentoida kaverien päivityksiä, reagoida sydämin, […]

Kun silmäni mä auki saan Aamuahdistus. Riippumatta siitä väsyttääkö vai ei, jossain vaiheessa aamua havahdun useimmiten ajatukseen ”pitäisi olla jo menossa”. Kiireen tunne vahvistuu, enkä kykene kuuntelemaan kehoa ja lepäämään. Alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan. Tänä aamuna herääminen herätti erityisen paljon haastavia tunteita. Heräsin seitsemän maissa ja tunsin ahdistuksen puristavan rintaa. Ajatukset pulppusivat ja syke nousi. Huomaan […]

Enpäs tippunutkaan Pian on eletty jo kolmasosa vuotta 2020. Alkuvuodesta meinasin tippua tyhjyyteen, mutta täällä sitä edelleen ollaan. Päättäväisen lempeästi eteenpäin menossa. Kumivene Huomaan, että aiempi räpiköinti elämässä on vaihtunut kumiveneellä seilaamiseen. Ei mikään paras paatti merelle, mutta pienemmillä vesillä aivan mainio. Metafora voidaan analysoida seuraavalla tavalla: Olen ottanut pieniä askelia oman hyvinvointini edistämiseksi. Olen […]

Katse taas menneisiin lukiovuosiin, motivaatiohaasteisiin ja ulkonäköpaineisiin. Erään kesän aikana oma asemani lentopalloseurassa oli muuttunut siten, etten tulisi saamaan peliaikaa ulkomaalaisten vahvistusten pelatessa roolissa, jossa minäkin pelasin. Koin tulleeni jossain määrin huijatuksi: minulle markkinoitiin joukkuetta mahdollisuutena kehittyä pelaajana, sillä pääsisin ”kovempiin” peleihin. No, vaihtopenkiltä näiden pelien seuraaminen ei mielestäni vastannut käsitystä pelaajana kehittymisenkeinosta. Mieleeni syöksyi […]

Eilen 10.10. vietettiin maailman mielenterveyspäivää. Jos tähän mennessä blogia lukiessa ei ole käynyt mielessä minun mielenterveys, niin nyt asiaa sitten senkin edestä. Aloitin kelan tukeman psykoterapian lokakuussa 2016 ja kolmen vuoden setti tuli täyteen viime viikolla. Jollain tasolla olen aina hävennyt terapiassa käymistä, vaikka samalla viikottaiset keskustelut olivat usein pelastusrenkaani, jonka varassa kelluin eteenpäin. Terapiaa kohtaan […]

Viime viikkojen aikana olen paljon pohtinut omaa herkkyytäni, sen tuomia etuja sekä haasteita tutkijana. Ehkä myös ihmisenä. Telkkarissa pyörii nyt musiikkiohjelma, jossa artistit herkistyvät, kertovat omista elämistään, haasteistaan ja onnistumisistaan hyvin avoimesti. Huomaan olevani hieman kateellinen, sillä koen taiteilijoille kaikenlaisten mielensisäisten kuohuntojen olevan sallitumpia kuin vaikka akateemikolle tai urheilijalle. Tämä ristiriita tuli jo kesällä mieleeni […]

”Ei sitä väikkärin tekemistä pidä ottaa niin vakavasti” Tuo ajatus on kohta pyörinyt kuukauden mielessä. Ehkä taustalla on pelko siitä, että en saa mitään aikaiseksi, ellen pingota ja luo kokoajan itselleni stressiä ja paineita esimerkiksi puhumalla ”kuinka VAIKEAA tämä on”, ”kuinka TUSKALLISTA on luoda uutta” ja ”mun on MAHDOTONTA saada kirjallisuuskatsausta valmiiksi”. Huomaamattani olen luonut […]

Itkin tänään kaksi tuntia töissä olleen tilanteen jälkeen. Tai aloitin jo tilanteen aikana. Itku-postauksessa kirjoitin jo tunteista, joita itku herättää. Tässä postauksessa pysähdyn pohtimaan aihetta syvällisemmin. Itku Olin tänään tilanteessa, missä sain kehittävää kritiikkiä. Olin odottanut sitä, sillä tiesin olevani solmussa ajatusteni kanssa. Aika nopeasti kehittävä kritiikki alkoi tuntua murskaavalta ja kyyneleet kohota silmiin. Koin, etten […]