Siksi.

6Y6A3897.jpg

Miksi vuoden irtiotto?
Miksi vuoden tauko unelmatyöstä?
Miksi maailmalle?

Ihmiset sanoivat minua rohkeaksi kun lähdin. Minä koin jäämisen uhkarohkeaksi. Että kokeilisi omia rajojaan vielä vuoden ajan ja pelaisi uhkapeliä omalla innostuksellaan. Jääminen pelotti enemmän kuin lähteminen.

Älkääkä ajatelko, että päätös olisi ollut helppo. Kaikkea muuta. Jätin vuodeksi Suomeen festivaalitoimistolle tiimin, jonka kanssa olisin voinut tehdä mitä tahansa. Perheen, josta pohdin varsinkin veljenlapsia ja kuinka paljon he kasvavatkaan vuoden aikana. Ja kaikki ystävät, jotka elivät mukana arjen ja juhlan. Luovuin kodista. Jätin taakse tutun ja turvallisen, kaiken sen pohjan mitä hyvässä arjessa Helsingissä oli. Nyt on aika luoda se hyvä pohja matkalle, jatkuvaan liikkeeseen.

6Y6A3891.jpg

En palanut loppuun, enkä ollut uupunut töistä tai muustakaan elämästä. Tein paljon töitä omasta innostuksestani. Toisinaan liikaakin, festivaalityö kun harvoin on tasaista ympäri vuoden.

Tämä ei ole pakomatka. Minulla on paljon intoa etsiä uutta, nähdä enemmän maailmaa. Ne eivät ole syitä paeta. Tämä vuosi on mahdollisuus oppia. Uusien uimahyppyjen ohella opettelen uutta rytmiä elämään, kestävää rytmiä.

Kutsun tätä vuoden matkaksi, seikkailuksi. Mutta loma tämä ei ole. Nyt tämä on arkeni. Ei ole kotia odottamassa, johon palata loman jälkeen. On elämä, jossa on suunnitelmia ja aikeita, yksi niistä on palata Helsinkiin seuraavana syksynä. Siellä alkaa sitten Helsingin arki, yhtä lailla ainoa arki kuin mitä nyt elää matkan päällä.

Elämässä harvoin tulee eteen valmista rakoa tämänlaisia matkoja varten. Ne raot pitää tehdä itse. Valita sopiva hetki ja ottaa tarvitsemansa aika.

6Y6A3939.jpg

Kuvat ovat New Yorkista tammikuulta 2014. Päätös tuosta matkasta tehtiin reilu kuukausi ennen lentoa puhelinkeskustelun aikana. Kun Helsingistä voi lentää New Yorkiin alle 300 euron, on se selkeä merkki, että matkalle on lähdettävä. Päätöksen jälkeen kaikki oli vain matkabudjetin haalintaa järjestelyä. Kuvat otti New Yorkin Airbnb-isäntämme Johnny eli Ionut Vacar. New Yorkiin elämänsä Romaniasta siirtänyt pianisti-valokuvaaja, joka on vieraanvaraisin ihminen, jota olen koskaan kohdannut.

Tuon matkan jälkeen olen kaivannut säännöllisesti takaisin New Yorkiin, mutta samalla se herätti isomman kaipauksen maailmalle kuin mitä koskaan aiemmin olin kokenut.

Otsikossa on se lyhyempi versio vastauksesta kysymyksiin. Siksi koska voin. Siksi koska halusin. Siksi koska minun piti.

Aiemmin kirjoitin ensimmäisistä matkasuunnitelmistani Minne käy matka -kirjoituksen.

Kommentit (3)
  1. Hei! Tervetuloa käymään Bangkokissa! 🙂

  2. Kiitos! Kyllähän tämä sitäkin on vaatinut, en voi kiistää 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *