Viikon vibat
Auringonpaisteella on kyllä mieletön energisöivä voima. Pari nättiä syyspäivää ja heti on ollut tosi hyvä ja kevyt fiilis. Kummasti on esimerkiksi siivousprojektit ja muut inspiraatiota odottaneet aktiviteetit edistyneet tässä parin päivän aikana. Siistiähän mun kodissa ei edelleenkään toki ole, koska valmistaudun henkisesti pian starttaavaan ikkunaremppaan. Mulla on sellanen intuitiivinen fiilis, että remppamiehet vaan pölähtää joku päivä mun ikkunasta sisään siitä huolimatta siitä, että on luvattu antaa aikaa varautua. Elämme jännittäviä aikoja! Tästä pienestä stressitekijästä huolimatta viikossa on ollut kokonaisuudessaan kyllä jotenkin tosi hyvä viba.
Oon esimerkiksi alkanut odottaa salille menemistä innolla ja nautin treenaamisesta taas tälläkin viikolla ihan mielettömästi. Treenaamisen startti on mennyt siis tosi hyvin! Edelleen keho totuttelee kyllä meininkiin, koska oon monena päivänä treenin ja lounaan jälkeen päättänyt lukea hetken ja herännyt tunti myöhemmin kirja kädessä. Tulee ainakin purettua energiaa!
Tällä viikolla mun kaikki kävelylenkit on myös olleet täysin kivuttomia. Tää on asia, josta oon aivan älyttömän onnellinen ja jota joka lenkin jälkeen fiilistelen. Tää on myös asia, jonka suhteen vähän jo luovutin ja ajattelin, että ehkä mun täytyy vaan pientä kipua sietää. Tai ettei tilanne olisi missään nimessä ainakaan näin hyvä jo näin lyhyessä ajassa. Kävin tällä viikolla fyssarilla vielä vikassa kontrollissa ja tilanne on kuulemma jo ihan mielettömän hyvä, mutta vahvistamista on hyvä jatkaa, vaikka nilkka onkin jo vahvistunut ja harjotteet on tuottaneet tulosta. Onneksi, koska tavallaanhan tässä on opeteltu kävelemään uudestaan, ja se ei tässä vaiheessa elämää ookaan ihan helppo juttu. Kävelystään tietoinen lenkkeilijä ei varmaan oo kaunis näky, mutta ehkä oon piristänyt jonkun muun lenkkeilijän päivää.
Flow on paras tunne
Hyvät vibat huipentui kyllä eilen, kun mulla alkoi vihdoin opiskeluissa jo toinen kurssi. Ekan kurssin suhteen on ollut vähän tahmanen meno ja ajattelin, et näinköhän sitä pääsee enää ollenkaan opiskeluihin kiinni, mutta kysehän taisi olla kurssin aiheesta – tai ehkä enemmänkin opetusmetodista. Mahtavaahan tässä aikuisena opiskelussa on se, että voi rehellisesti myös todeta että okei tää oppimisen tyyli ei sovikaan mulle, eikä maailma siihen kaadu. Mutta nyt lauantain hyvin intensiivinen koulupäivä olikin hyvin pitkälti psykologiaa (käsiteltiin oppimista, kurssin aiheena oppimista edistävä organisaatio) ja lähes kuuden tunnin rupeama ei oo hetkeen mennyt kyllä niin nopeesti. Olin aivan fiiliksissä lauantaina, enkä oikeesti malta oottaa että pääsen syventymään aiheeseen lisää.
Hyvät vibat löytyy sillä, että tekee asioita, joista aidosti nauttii. Asia on toisaalta ihan hirveän simppeli, ja silti se tuntuu unohtuvan ainakin multa ihan toistuvasti, jos ajautuu esimerkiksi miettimään miten asioiden vaikka pitäisi olla.
Viikko starttasi vähän eri tunnelmassa. Tai viime viikko päättyi – enhän mä enää hahmota missä vaiheessa viikko vaihtuu. Aloin kuitenkin jo vähän itekin kypsyä omaan negistelyyn ja tein tietoisen päätöksen keskittyä tällä viikolla hyviin juttuihin. Negistely ei ollut mitään sellasta ihan super-ankeuttavaa, mutta huomasin, että ajatukset kulkivat suurimman osan ajasta asioissa, jotka harmittaa. Päätin siis keskittyä sellasiin asioihin, joita haluan sen sijaan että miettisin mitä en halua tai mistä en pidä. Halusin tietoisesti antaa energiaani siis hyvään.
En tiedä johtuuko viikon vibat nyt siitä vai monen hyvän sattuman summasta, mutta aion jatkaa tätä kokeilua kyllä vielä ensi viikon ja siitä toivottavasti eteenpäinkin.
Toivottavasti hyvät vibat on olleet läsnä muuallakin!
T.Hanne
Lue myös: