ONNI?
Ihan paska viikko. Yksi koe, jonka jälkeen oli suhteellisen vahva olo, tuli takaisin nippanappa läpi menneenä. No sehän on vaan yksi koe, mutta aika tärkeä sellainen, noin niinkuin sairaanhoitajan osaamista ajatellen. Yhdestä verkkotentistä en päässyt ekalla läpi ihan vahingon takia, klikkasin vahingossa yhteen kohtaan väärän vastauksen, vaikka tiesin oikean vastauksen. Seuraavalla kerralla sitä tehdessäni netti kaatui… Onneksi sain pelastettua tilanteen. PowerPoint-esitykseni ei ihan toiminut. Ratsastus ei oikein suju ja huomaan tallilla melkein pelkääväni niitä polleja. Tuli tunne, että nyt loppuu tämä, ei ole enää kivaa. Herranjumala ainut asia tässä maailmassa, mikä on ollut mulle sellaista nyt sielu lepää -toimintaa. Exä otti viimeviikolla yhteyttä, halusi kuulemma jutella. Piti nähdä tällä viikolla ja kuulemma ihan koska mulle vaan sopii. No ei ole näkynyt. Keskiviikkona oli lääkäri näistä nivelkivuista, joo ei kuule mitään. Syö buranaa.
Nyt päästäänkin sitten varmaan siihen onni-osioon. Kaiken kakan keskeltäkin löydän nimittäin niitä hyviä juttuja, joiden takia mietin, onko se viikko nyt sitten niin paska. Maanantaina otettiin vähän yllätyksenä toisiltamme laskimoverinäytteet koulussa ja se sujui oiken mallikkaasti, meillä kaikilla. Harjoiteltiin ottamaan EKG ja sekin sujui oikein kivasti. Torstaina olin ratsastamassa keskiviikon katastrofaalisesti menneestä tunnista huolimatta ja se meni todella hyvin. Olin tunnilla kahdestaan yhden toisen tytön kanssa ja tunnin jälkeen sain palautetta: ”Vitsi mä en tiennyt, että toikin hevonen voi näyttää noin makeelta!” Ja tuntui se heppa sinne selkäänkin aika useasti aika tosi hyvälle. Ihanat ihmiset elämässäni <3
Onhan tässä tätä viikkoa toki vielä jäljelläkin ja se tulee pitämään sisällään nyt ainakin opinnäytetyön väkertämistä, pikkusiskon kanssa oleskelua ja sen sellaista. Kouluun joudun enää kertaalleen ensi keskiviikkona ja sitten onkin loma.
