JOULULAHJAT…

Jouluun on ööh.. kolme yötä? Joo. En ole vieläkään ihan sisäistänyt, että se tosiaan tulee niin pian ja olen jo useamman vuoden ihmetellyt, miten aika kuluu nykyisin niin nopeasti. Joskus ala-asteella vielä laskettiin päiviä tyyliin, vielä 54 päivää kesälomaan!! Nyt on silleen MITÄ ENÄÄ KOLME PÄIVÄÄ LOMAAN!? No ehkä se menee enemminkin näin: Ens keskiviikkona on siis se eh tentti ja perjantaina nestehoito, viikonloppuna täytyy tehdä anatomian verkkotentti. Sen jälkeen maanantaina on se mahasyöpä-esitys ja se täytyy tehdä, tiistaina sitten anestesian tentti ja torstaina…. Mutta onneks sitten alkaakin se joululoma. Mitenkäs te ootte aatellu lukea? Tohon tenttiin mä kyllä jätän lukematta ne kolme kirjaa, ei vaan ehdi eikä pysty… Nii ja sitä opparia tietty pitäis työstää tässä ohessa. Koulunkäynti on kivaa, tietää ainakin mitä vapaa-ajallaan tekee!

Mutta tää ei nyt ollut se mistä mun piti puhua. Vaan joululahjat. Pikkuveljille tein pipot. Uskallan julkaista kuvan, koska olen niitä ihan julkisesti kaikkien nähden tehnyt… Isälle tein öh aioin tehdä villasukat, mutta siinä oli vähän muuttujia, hän saa siis jotain kalajuttuja. Pikkusiskon lahjaa en spoilaa tässä! HAH jos vaikka satut lukemaan. Äiti saa itsekootun kalenterin, kuten jo useampana vuonna. Kissoille pitäisi ehkä joku lelu vielä hankkia, mutta ehkä ne saa vaan kinkkua?20141220_190022.jpg

Pitää ehkä tehdä itsellekin tuollainen tupsupipo…

Suhteet Ystävät ja perhe Trendit

VIHDOIN

No nyt on sitten tatuointi hakattu selkään. Tai on ollut jo pari päivää, mutta nyt vasta siitä kirjoitan. Pikkusisko tuli mukaan henkiseksi tueksi, vaikka sitä taisi kyllä jännittää jopa enemmän kuin mua. Vaikka kyllä muakin jännitti aika tavalla ja siinä vaiheessa, kun tatuoitsija haki mulle jakkaran, ajattelin että no way, pitäskö mun istua ilman tukea? Mä en tuu selviämään tästä kunnialla… Mutta ei se sitten ehkä ollut niiin paha ku olin ajatellut. Tai siis eihän se nyt kivalta tuntunut, ihan kuin joku olis oikeen terävällä veitsenkärjellä kaivertanut jotain selkään. Mutta en edes kiroillut ja hommaan ei suhraantunut kuin joku 5 minuuttia. Jälkikäteenkään ei sattunut, eikä satu. Tosi jännä.Kyllä mä kuvittelin vähintään järkyttävää kipua, jonka kestää vain koska tietää sen loppuvan nopeasti. Paitsi että odotin myös jälkijomotusta. No parempi näin päin!

 

Viime viikolla valitin, miten kaikki kaatuu päälle ja mikään ei suju. No loppuviikko meni sitten jo huomattavasti paremmin ja tämä viikko on jatkanut nousujohdetta. Viimeviikon vastoinkäymisiä tuskin edes muistaa enää ja jouluunkin on enää 7 yötä, mutta sitä en ole vielä ihan sisäistänyt. Kotona pitäisi tehdä joulusiivo, mutta en tiedä viitsinkö. Olen kuitenkin joulun lapsuudenkodissani.

Kauneus Ystävät ja perhe Meikki