Lääkärineuvola rv 36+1

Oudear oudear! Ja jaiks! Nyt tuli pieni myllerrys tämän mamman mieleen…

Kävinpä tänään neuvolalääkärillä näiden raskausviikkojen rutiinitarkastuksessa, menossa siis rv 36+1. Tarkastuksen tulos: kohdunsuu auki 1.5 cm, kohdunkaulaa jäljellä myös 1.5 cm ja vauvan pää on kiinnittynyt visusti paikoilleen! Kohdunsuu oli kuulemma takana, mikä ei ennakoi välitöntä synnytystä, mutta kun vauvan pää on siellä hollilla niin tilanne voi muuttua nopeastikin. Itse asiassa Lapsen synnytyksessä kohdunsuu oli ensimmäisessä sisätutkimuksessa myös takana ja olin silloin jo 4 cm auki, joten tuo ei varmaankaan kerro mitään. Kun lääkäri kokeili vauvan päätä, tunsin välittömän potkaisun toisessa päässä vaikka vauva nukkui, eli suora yhteys oli kyllä. Olihan noita supistuksia ollut jo kolmisen viikkoa, mutten silti osannut ajatella, että näin pitkällä oltaisiin jo kun ei ne supparit mitään erityisen kipeitäkään olleet.

Tuli kielto uida uimahallissa, käydä ruokaostoksilla tai tehdä muuta raskasta ja muistaakseni myös pitkään seisominen ei olisi hyväksi. Vauvan olisi kuulemma lastenlääkärien mukaan  hyvä pysytellä mahassa vielä 38 raskausviikkoa täyteen, vaikkei sitä ennen syntyminen välttämättä sen kumpia ongelmia aiheuttaisikaan. Mutta jaiks! Lääkärin mielestä vauva saattaa lähteä syntymään milloin tahansa! Tai sitten hän voi pysytellä mahan suojissa laskettuun aikaan asti, ei voi tietää. Arvaamattomaksi kävi elämä!

Ja huh, en mä ole vielä valmis synnyttämään ja saamaan vauvaa! Saataisko nyt ainakin mennä naimisiin ensi viikon lauantaina? Saisinko tehtyä opinnäytetyötä edes jonkin verran eteenpäin, että jäisi vain pientä korjauksen tarvetta jos ei ihan valmiiksi asti ehdi? Ehtisinkö laittaa loput vauvantarvikkeet valmiiksi? Voisinko vielä valmistautua henkisesti ja fyysisesti tulevaan synnytykseen? Aaapuuva, ei vielä ole aika synnyttää! Kertaakaan ei ole käynyt mielessä, että vauva ihan oikeasti voisi syntyä jo helmikuussa. Tai on noin teoriassa, muttei ihanihan oikeasti. Nyt kyllä alkoi jännittää!

Nyt sitten on parempi vähän lepäillä enemmän. Onneksi Miehellä alkoi talviloma ja on kotona reilun viikon tästä eteenpäin. Mutta olin suunnitellut muutamaa opinnäytetyöpäivää ensi viikolla kun on toinenkin vanhempi hoitamassa Lasta. Ja meillä tosiaan olisi ne häät viikon päästä ja siitä on varmasti tulossa rankka, vaikkakin kiva viikonloppu. Se on vaan pakko tämän morsiamen ottaa iisisti kaikki mitä mahdollista. Mun äiti ja Miehen sisko kolmen pienen lapsensa kanssa ovat meillä koko viikonlopun, joten voi tehdä tiukkaa muistaa relailla sohvalla kun muut hääräävät ympärillä. Ties vaikka häiden jälkeen synnytys alkaisikin tosissaan, rasituksen seurauksena! No, olisipa sitten ainakin mummo hollilla lapsenhoitoapuna synnytyksen ajaksi. Eihän sitä uskalla enää päästää lähtemään kotiin Ouluun asti, vaikka olisikin viikkoa myöhemmin tulossa takaisin!

Olin niin puulla päähän lyöty tuolla lääkärikäynnillä, että unohdin ihan kysyä vauvan koosta ja mittauttaa hemoglobiinin. Kai se vauva sitten ihan normaalikokoinen on kun ei siitä lääkäri mitään maininnut, mutta kiinnostaisi kyllä tietää kun en osaa kuvitella erikokoista vauvaa kuin mitä Lapsi oli syntyessään. Hempan saan varmasti tietoon viikon päästä terkkarikäynnillä. Paino oli laskenut reilut puoli kiloa, viimeksi oli lisäpainoa tullut koko raskauden aikana 8.1 kg ja nyt se laski 7.5 kiloon. Verenpaineet erinomaiset, pissassa edelleen hieman proteiinia ja käyn viemässä taas näytteen labraan, vaikkei sieltä mitään viimeksikään löytynyt. Sen pissapurkinkin unohdin pyytää, pitää siis kai yrittää ehtiä labraan heti aamusta. 

Lääkäri oli muuten eri kuin tähän mennessä neuvolakäynneillä ja olin tosi tyytyväinen. Aiempi lääkäri ei ole mua oikein vakuuttanut, on ollut kovin vaisu ja pikainen ja aina on jäänyt sellainen olo, että mitäköhän tästä käynnistä oikein kostuin ja osasikohan se nyt asiansa. Nyt oli erittäin ystävällinen, sosiaalinen ja asiantunteva erikoislääkäri ja jäi kaikin puolin muuten oikein hyvä olo käynnistä, mitä nyt meni polla ihan sekaisin! Lääkäri naureskeli, että jännät paikat meillä noiden häiden suhteen ja vaikutti hyvinkin ajattelevan, että vauva voi tosiaan tulla milloin vain. Että parasta siis uskoa ja alkaa relailemaan enemmän!

Iiks-apua-jaiks-enala-enusko-enosaavieläajatella-envoiymmärtää-meilläköihankohtakaksilasta-apua… Tää hengittäis nyt syvään ja alkais valmistautua!

Juu ja hyvää ystävänpäivää vaan kaikille! 😀

 

Kommentit (10)
  1. Kyllä täälläkin alkoi ihan jännittää! Ja sitten vielä se kun itelläkin viikot vaan jatkuvasti menee eteenpäin ja eteenpäin. O-ou!

    1. Jännäksi on kyllä käynyt! Nyt alkaa paremmin upota tajuntaan mitä pitää tehdä ja mitä jättää tekemättä. Koko ajan tuntuu menkkakipuja ja kun ei sen kummempaa ole tarvittu että ollaan tässä pisteessä niin parasta kuulostella tarkkaan omaa oloa. En vaan oikein osaa nukkua kun pyörii mielessä tekemättömät asiat, kuten synnytystoivelista ja Lapsen hoitokuviot. Pitää saada ne alta pois niin ehkä osaan sitten rentoutua paremmin. Suosittelen hoitamaan tällaiset asiat ajoissa, ei ole kivaa kun yhtäkkiä potentiaalisesti häviää nelisen viikkoa kuin tuhka tuuleen! Ja eniten tietysti huolettaa jos aikainen syntymä vaikuttaisi vauvan vointiin ja meidän kotiutumiseen.

      1. Tarkennan vielä, ettei meidän noilla viikoilla syntyneellä pojalla ollut mitään muita ongelmia kuin pitkään jatkunut keltaisuus ja sitähän on täysiaikaisillakin vauvoilla. Siitä aiheutuva väsymys aiheutti syömisongelmia, eli vauvaa piti yrittää väkisin herätellä syömään eikä jaksanut oikein syödä edes pullosta, muuten oli täysin terve. Olin kyllä saanut sen kortisonin keuhkoja varten. Ei teidän vauvalla siis mitään hätää ole, ei ollut tarkoitus pelotella, mutta alku on kyllä huomattavasti helpompi, jos vielä vähän kasvaa ja kehittyy 🙂 Kaksi viikkoa aimmin syntyneen kuopuksen kanssa oli sitten jo enemmän ongelmia, oli keskoskaapissa ja söi nenämahaletkulla ja aivoja ultrailtiin moneen kertaan ja leikattiin nivustyrä eli yllättävän paljon parikin viikkoa vaikuttaa. Jos pää painaa jo kohunsuuta, niin makuuasento lienee ainoa, joka paineen vie pois.

        1. Ei huolta, en pelkästään sun kertomasta kauhistellut 🙂 Olen nyt kuullut erilaisia kertomuksia hitusen aikaisin syntyneiden alkupäivistä niin ei olisi niin kiva, jos vauva joutuisi vaikka tarkkailuun aluksi tai imetyksen kanssa olisi ongelmia. Kaikillahan ei ole yhtään mitään poikkeavaa alussa, mutta kuulostaa kuitenkin keskimäärin ikävämmältä yhteiselämän aloitukselta. Haluaisin kovasti vauvan heti vierihoitoon, imetyksen käyntiin ja mahdollisesti nopeasti sairaalasta kotiin, ainakin jos ei perhehuonetta saada. 

  2. Minä en kyllä tekisi mitään muuta kuin ihan pakollisen tuossa tilanteessa ja muun ajan pysyisin sängyssä. Meidän lapset on syntyneet rv 36 ja rv 34 ja olin jo ollut vuodepotilaana 1,5 kk ja 1 kk. Ainakin pari lisäviikkoa olis ihan kullanarvoiset, sen jälkeen ei ehkä ole enää niin väliä. Meillä oli tuon isommankin keltaisuuden ja syömisen vuoksi melkoisia ongelmia kotona, vaikka sairaalassakin oltiin viikko. Toisaalta lääkärisi ei ehkä ollut hirveän huolissaan, koska muuten olisit varmaan saanut keuhkoja kypsyttävän kortisonin. Pidetään peukkuja ja mukavia, rauhallisia häitä 🙂

    1. Hui! Kiitos, hyvä kun kerroit teidän kokemuksista! Lääkäriltä kun kysyin vauvan tilanteesta jos syntyisi jo pian, niin sanoi vain, että välttämättä ei olisi mitään erityisiä ongelmia. Ei varmaankaan halunnut pelotella, kun eihän noista voi tietää, edes täysiaikaisten kohdalla. Onneksi nyt on tosiaan Mies kotona niin saan helpotusta arkeen, ja viisi päivää häiden jälkeen tulee jo tuo 38 viikkoa täyteen. Huomenna Mies on kyllä yötä pois kotoa, ei tosin vielä tiedä asiaa, hänelle kun järjestetään polttarit… Ehkä me sitten Lapsen kanssa katsellaan ilta videoita 😉 Häiden suhteen ei onneksi ole juurikaan järjesteltävää, kunhan sohvalla makoillen neulon mun ja Lapsen asut kuntoon.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *