Lapsi on nykyään todella innoissaan potalla istumisesta. Kun hän kuulee, että mennään potalle tai vaikka näkee potan, alkaa innostunut hohotus. Useimmiten kyse on nimenomaan potalla istumisesta, harvoin pottaan tulee mitään, ellemme vaikka aamulla nouse rivakasti ja vie Lasta saman tien potalle. Syypää pottaintoiluun taitaa olla Leslie Patricellin ”Potalla” -kirja. Aiemmin kirja ei kiinnostanut, joku aika sitten Lapsi alkoi lukea sitä itsekseen kiinnostuneena ja nyt kirja on siirretty potan oheislukemistoksi. Hitti! Kirja on niin jännittävä, että Lapsi katsoo usein keskittyneenä lukijan kasvoja – mitä tapahtuu seuraavaksi??? Kun kirja on luettu kertaalleen läpi, alkaa nopeampi selailu kohti loppuhuipennusta. Vielä Lapsi ei taida ymmärtää muuta asiayhteyttä kuin potta+kirja, mutta sen verran hyvin kirja iskee tajuntaan, että kenties se voi jossain vaiheessa auttaa itse asian hiffaamisessakin. Pottailua on harjoiteltu vaihtelevasti noin puolivuotiaasta lähtien ja välillä unohdettu kokonaan. Tietenkään asialla ei ole mikään kiire vielä, kunhan harjoitellaan, mutta selvästi nyt asia on Lapsesta ajankohtainen, kun hän on siitä niin innoissaan.

”Häh, kuvaatsä?”

Kauhea hätä!

Tällä sivulla on niin monta kuvaa, että lukijan täytyy pitää kiirettä, että ehtii lukea kaiken ennen kuin pieni käsi kääntää jo sivua…

Odottelu väsyttää…

Jotain tapahtui! 

Hmm… Tulinpa nyt vahingossa mainostaneeksi tuota kirjaa! Tämä postaus ei kuitenkaan ollut maksettu mainos eikä muutenkaan tarkoituksenmukaista mainontaa, kunhan vain halusin jakaa kanssanne Lapsen innostuksen kirjasta ja potasta 🙂