Niin monenlaisia ystäviä
Vietin Perjantaina iltaa ystävieni kanssa rennon letkeissä merkeissä ja siinä iltaa viettäen tulin väkisin ajatelleeksi sitä kuinka onnekas olen, että näiden vuosien saatossa olen onnistunut saamaan ympärilleni paljon hienoja ja ihania ihmisiä, joita nyt saan kutsua ystävikseni.
Kun tutustuin mieheeni yksitoista vuotta sitten, tutustuin samalla pieneen tyttöporukkaan, joiden kanssa olemme tekemisissä vieläkin lähes päivittäin. Vuodet, kokemukset ja elämä ylipäätään ovat muokanneet meistä omanlaisia naisia, äitejä, ihmisiä ja ystäviä.
Olen kuitenkin huomannut sen, että koska on olemassa niin monenlaisia ystäviä, sitä jollain tavalla ( ehkä tietoisesti, ehkä ei ) vähän ikään kuin valitsee mitä asioita kertoa ja kenelle.
Samaa mieltä oleva ystävä:
Juliaihminen tästä jo kirjoittikin ( täällä ). Myönnän. On kivaa, että on olemassa ystäviä joiden kanssa voi olla samaa mieltä lähes kaikesta. Näiden ystävien kanssa usein istutaan teekuppi kädessä puhuen ” niitä näitä ”. Ei välttämättä mitään kovin tärkeää, mutta kuitenkin sen verran merkityksellistä keskustelu on, että siitä tulee aina hyvä, levollinen olo.
Puhutaan seksistä ystävä:
Tykkään puhua avoimesti ja mun mielestä seksistä puhumisessa ei ole mitään noloa. Tätä ei kuitenkaan tehdä kenen ystävän kanssa tahansa, vaan sellaisen, joka omaa hurtin huumorintajun ja on täysin sinut oman itsensä kanssa eikä häpeile. Niinku mitään.
Puhutaan unelmista ystävä:
Vaikka mulla onkin ihania ystäviä, on silti yksi ylitse muiden joka ymmärtää täysin mitä tällä hetkellä käyn oman itseni kanssa läpi. Hän osaa sanoa oikeat sanat oikeaan aikaan, antaa ideoita ja neuvoo. Sanoo suoraan ja on sopivalla tavalla reilusti realisti. Ei koskaan tuomitse tai arvostele ja omista unelmista ja haaveista voi puhua ilman nolostumisen tunnetta. Tämä on super tärkeää!
Puhutaan henkeviä ystävä:
Uskon kohtaloon ja siihen, että kaikki täällä tapahtuu syystä. Sanokaa miksi haluatte, mutta olen saanut omassa elämässäni monta kertaa todistaa vetovoiman hassun vaikutuksen. Olen itse mitä kummallisempien tapahtumien kautta saanut itselleni esimerkiksi töitä, eikä ensikohtaamisemme mieheni kanssakaan mitään silkkaa sattumaa ollut. Erilaisten tapahtumien kautta ihmiset vain nitoutuvat yhteen ja lopulta sitä huomaa, että elämässä aivan kaikella on tarkoituksensa. Näistä tällaisista asioista en puhu kaikille ystävilleni, vaan sellaisille jotka juuri tietävät mitä tällä tarkoitan. Mikä onni onkaan, että on olemassa joku toinen samanlainen, eikä hän pidä sua täysin pimeenä.
Ei puhuta äitiydestä ystävä:
Harvoin, siis hyvin harvoin vaivaan ystäviäni joilla ei vielä ole lapsia, niin lapsiin liittyvillä jutuilla. Vaikka mieleni tekisikin avata suuni, kuuntelen paljon mielummin ystäväni parisuhdekuoppia, ajatuksia opiskelusta ja tarinoita lapsettomasta elämästä. Samalla saan palan takaisin vanhaa jo elettyä elämääni ja mietin kuinka ihanaa ja huoletonta aika vielä olikin ennen lapsia.
Puhutaan äitiydestä ystävä:
Ah! Mitä tekisinkään ilman näitä naisia ja ystäviäni! Heille voin sanoa suoraan mitä mieltä olen äitiydestä todella huonoina ja väsyneinä päivinä, eikä mun tarvitse pelätä mitä mieltä he siitä ovat, sillä he ajattelevat täysin samalla tavalla. He tietävät miltä tuntuu odotusaika, synnytys, imetys, unettomat yöt, oman itsensä kadottaminen, ruuhkavuodet, oravanpyörä, huono äiti syndrooma ja mitä vielä.
__
Kiitos kaikille ystävilleni, että olette osa mun elämääni.
Kuvassa rakas isosiskoni, joka on yksi näistä tärkeistä ihmisistä, ystävistäni. Hänet kehtaan aina pyytää apuun blogijuttuihin, enkä koskaan mieti mitäköhän sekin tästä kaikesta ajattelee. xx
