Suurin vähemmistö kaipaa suurempaa huomiota
Eri tavoin vammaisia ihmisiä on maailman väestöstä noin 16 %, mikä tekee heistä maailman suurimman vähemmistön ( WHO, 2023). Maailman suurin vähemmistö juhlii tänään omaa kansainvälistä päiväänsä! Siispä, hyvää vammaisten päivää!
Tyttöjen- ja naistenpäivien viettäminen, niiden historia sekä niihin liittyvä tasa-arvotyö ovat mediassa ja yhteiskunnassa näkyvillä avoimemmin ja useammin kuin vammaisten päivä. Vammaisten tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, koska vammaiset tytöt ovat kokevat tuplasti useammin seksuaaliväkivaltaa verrattuna vammattomiin tyttöihin (Peking+30 kansalaisjärjestöraportti, 2024).
Vammaisten tyttöjen tulee saada tietoa omista oikeuksistaan, oppia tunnistamaan ja ymmärtämään erilaisia väkivallan muotoja ja sitä, kuinka voivat huolehtia itsestään ja suojautua väkivallalta.
Olemme Tyttöjen Talolla huomanneet, kuinka vammaisilla tytöillä on tarve juuri keho-tunnekasvatukselle sekä seksuaalikasvatukselle. Omien rajojen tunnistaminen, nimeäminen, niiden asettaminen sekä puolustaminen voivat olla vaikeita, jos on esimerkiksi tottunut siihen, että itseä kosketaan toistuvasti hoito- tai avustustoimenpiteiden aikana.
Vammaisilla tytöillä on riski jäädä turvallisen, moninaisen ja luotettavan seksuaalikasvatuksen ulkopuolelle. Tähän syynä voivat esimerkiksi olla oletukset siitä, että he eivät ole seksuaalisia, heidän ei ajatella kaipaavan läheisyyttä, hellyyttä, perheellistyvän tai tekevän seksiä. Vammaisten nuorten saama seksuaalikasvatus riippuu liikaa yksittäisten koulu- ja asumispalvelutyöntekijöiden ja huoltajien omasta osaamisesta ja valveutuneisuudesta.
Jokaisella meistä on oikeus seksuaalisuuteemme – mutta tuntevatko vammaiset nuoret näitä oikeuksiaan? Tällä hetkellä monen nuoren harteille valuu itse tunnistaa ja ymmärtää minkälainen toiminta tai käytös on ok. Nuorta tulee ohjata tunnistamaan omia ja muiden rajoja sekä missä ja miten toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan turvallisesti.
On tärkeää, että vammaisilla nuorilla on turvallisia vapaa-ajanviettopaikkoja, joissa voi myös saada seksuaalikasvatusta. Paikkoja, joissa tunnistaa ja harjoitella keho-tunnetaitoja sekä sitä, miten toimia toisten kanssa sosiaalisissa tilanteissa. Paikkoja, joissa voi tavata muita oman ikäisiä, muodostaa ihmissuhteita ja saada tukea omaan kasvuun ja identiteettiin.
Nuoret ovat kertoneet, että heistä on tärkeätä, että on olemassa juuri heille suunnattuja ryhmiä. Vammaisille tytöille suunnattu toiminta huomioi moninaisia tuen tarpeita sekä tuo yhteen nuoria yli vamma- ja diagnoosirajojen. Se tukee omien mielipiteiden luomista, itseilmaisua sekä luo tilaa, jossa sukupuolta, vammaisuutta, neurokirjolaisuutta ja omia tuen tarpeita voi pohtia ja käsitellä turvallisessa ilmapiirissä. Tyttöjen Talolla keskenään erilaiset nuoret ovat yhdessä turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Kaikki saavat olla omia itsejään. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja vähentää ennakkoluuloja esimerkiksi vammaisia, neurokirjon henkilöitä ja apua tarvitsevia kohtaan.
Tämänlainen inklusiivinen toiminta on avainasemassa, jotta voimme vähentää syrjintää ja vääriä käsityksiä vammaisuudesta. Näin voimme myös purkaa yhteiskunnassa vallalla olevaa rakenteellista syrjintää, ableismia. Samalla opimme toimimaan niin, ettemme oletuksillamme ja teoillamme aiheuta vammaisille haittaa. Antiableismi on aktiivista toimintaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kyseenalaistamme väärät oletukset vammaisuudesta, teemme ympäristöstä esteettömämmän, käytämme vammaisten suosimia sanoja ja puutumme syrjintään heti, kun huomaamme sitä.*
Kannustan jokaista miettimään, millä tavoin voit omassa työssäsi ja arjessasi entistä paremmin huomioida vammaisten nuorten oikeuksia. Mikä on sinun antiableistinen tekosi tänään?
Matilda Hertell
Ensisijaisesti tyttö -hanke, Loisto setlementti
Ensisijaisesti tyttö -hanke kehittää ja toteuttaa Tyttöjen Talo® -toimintaa vammaisille, neurokirjon sekä tukea tarvitseville tytöille ja nuorille naisille, sukupuolen moninaisuus huomioiden. Toimintaamme ovat koulu- ja oppilaitosryhmät, vammaisille nuorille suunnatut yhteisöillat sekä inklusiiviset illat, retket ja juhlat yhdessä Espoon ja Helsingin Tyttöjen Talojen kanssa.
*Ableismi tarkoittaa toimintakykyoletusta – se on rakenteellista ja välillistä syrjintää, jonka mukaan vammaisuus on ”epänormaalia”. Disabilismi puolestaan on oletuksen (ja ableismin) seurausta – välitöntä yksilön syrjintää tämän toimintakyvyn perusteella. (Neurovahvistava sanasto n.d.; Urhonen 2021; Syrjintä n.d.)
Lähteet:
Neurovahvistava sanasto (2024). Neuromoninaiset. Löytyy verkko-osoitteesta: < https://www.neuromoninaiset.fi/sanasto>.
Peking +30 kansalaisjärjestöraportti (2024). Naisten ihmisoikeudet edellytyksenä kestävälle rauhalle. Naisjärjestöjen keskusliitto – kvinnoorganisationernas centralförbund r.y. Löytyy verkko-osoitteesta: <https://naisjarjestot.fi/wp-content/uploads/2024/11/PEKING30_raportti_digi.pdf>.
Syrjintä (n.d.). Yhdenvertaisuusvaltuutettu. Löytyy verkko-osoitteesta: <https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/syrjinta>.
Urhonen, Amu (2021). Dis/ableismi. Vierasblogi. Ajatuspaja Visio. Löytyy verkko-osoitteesta: < https://ajatuspajavisio.fi/ajankohtaista/vierasblogi-dis-ableismi/>.
World Health Organization (2023). Disability. Löytyy verkko-osoitteesta: <https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/disability-and-health>.