Kansainvälinen kuukautispäivä 28.5. – tietoisuuden ja tasa-arvon päivä

Seksuaaliterveys ja kuukautisterveys ovat keskeisiä hyvinvoinnin osa-alueita, jotka liittyvät suoraan tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin ja elämänlaatuun. Kansainvälinen kuukautispäivä toimii tärkeänä muistutuksena siitä, että kuukautiset eivät saa olla este oppimiselle, osallistumiselle tai terveydelle. Kuukautisiin liittyvä häpeä on edelleen todellinen ongelma, mutta sitä voidaan purkaa koulutuksen, avoimuuden, palveluiden saatavuuden ja yhteiskunnallisen keskustelun avulla. Kun puhumme kuukautisista rohkeasti, hyväksyvästi ja tietoon perustuen, luomme yhteiskuntaa, jossa jokainen voi elää kuukautistensa kanssa ilman häpeää tai esteitä. Tyttöjen Taloilla tehdään seksuaaliterveyden edistämistyötä ja pyritään esimerkiksi purkamaan kuukautisiin liittyvää häpeää. Nuorille tarjotaan myös ikätasoista tietoa  seksuaalioikeuksista, kuten oikeudesta omiin rajoihin ja riittävään tiedonsaantiin.

Kansainvälistä kuukautispäivää (Menstrual Hygiene Day) vietetään vuosittain 28. toukokuuta. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta kuukautisista, purkaa kuukautisiin liittyviä tabuja ja edistää kuukautisterveyteen liittyvää tasa-arvoa maailmanlaajuisesti. Päivämäärä 28.5. on symbolinen – 28 viittaa kuukautiskierron keskimääräiseen pituuteen ja toukokuu viidenteen kuukauteen, joka viittaa kuukautisten keskimääräiseen kestoon viidessä päivässä. Jokaisen kuukautiset ovat yksilölliset ja vaihtelua kierrossa ja kestossa on paljon.

Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee seksuaaliterveyden tilaksi, jossa ihminen voi turvallisesti kokea ja ilmaista omaa seksuaalisuuttaan ilman pakkoa, syrjintää tai väkivaltaa. Seksuaaliterveys on kokonaisvaltaista hyvinvointia. Nuorilla tulisi olla mahdollisuus saada tietoa, palveluita ja resursseja, joiden avulla he voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä omasta seksuaaliterveydestään.

Tyttöjen Taloilla seksuaaliterveysneuvontaa on mahdollista saada luottamuksellisesti ja maksutta, useimmilla Tyttöjen Taloilla myös ilman ajanvarausta pop-in vastaanotoilla.

Seksuaaliterveyteen kuuluu olennaisesti myös kuukautisterveys. Plan Internationalin mukaan 1,8 miljardilla ihmisellä on kuukautiset kuukausittain. Kuukautiset ovat biologinen ja luonnollinen osa elämää, mutta niitä ympäröi edelleen osittain häpeän ja hiljaisuuden kulttuuri. Tämä voi johtaa monenlaisiin haasteisiin – fyysisistä vaivoista koulu- tai työpoissaoloihin ja sosiaaliseen eristäytymiseen. Seksuaaliterveyden edistäminen edellyttääkin kuukautisiin liittyvien negatiivisten käsitysten ja ennakkoluulojen purkamista sekä yksilön, yhteisön että yhteiskunnan tasolla.

Häpeän purkaminen vaatii ensisijaisesti avointa keskustelua ja kasvatusta. On tärkeää, että lapsille ja nuorille puhutaan kuukautisista neutraalisti ja tietoon perustuen jo varhain. Lapsille ja nuorille tulisikin tarjota kattavaa seksuaalikasvatusta, joka sisältää myös tietoa kuukautisista ja niihin liittyvistä asioista. Tämä ei koske vain tyttöjä ja kuukautisia kokevia – myös muiden tulisi saada tietoa kuukautisista, jotta he voivat suhtautua niihin normaalina osana elämää.

Kansainvälinen kuukautispäivä nostaa esiin myös kuukautisköyhyyden. Kuukautisköyhyys tarkoittaa sitä, että henkilöllä ei ole varaa kuukautissuojatarvikkeisiin tai asianmukaiseen hygieniaan. Erityisesti kehittyvissä maissa kuukautisköyhyys on yleistä, mutta myös länsimaissa, kuten Suomessa, se on olemassa oleva ja kasvava ongelma. Saatavuus on myös tärkeä osa häpeän purkua.

Ilmaiset tai edulliset kuukautissuojat esimerkiksi kouluissa, oppilaitoksissa ja julkisissa tiloissa viestivät siitä, että kuukautiset ovat normaali asia, eikä niistä tarvitse vaieta.

Tyttöjen Taloilla on saatavilla kuukautissuojia ja opastusta niiden käytöstä.

Porin Tyttöjen Talolla eri-ikäiset naiset keskustelivat kuukautisista ja tekivät yhdeksän kohdan tiivistelmän, miten voitaisiin poistaa kuukautisiin liittyvää häpeää ja tuoda esiin myös kuukautisiin liittyviä positiivisia asioita:

“Kuukautiset kertovat, että kroppa on terve ja toimii oikein.”

“Kuukautissuojat ovat kehittyneet ja on tarjolla monia erilaisia vaihtoehtoja.”

“Kuukautissuojien pitäisi olla maksuttomia.”

“Kuukautisia ei pitäisi vähätellä ja niitä ei pitäisi kokea ällöttävinä.”

“Tietoa kuukautisista pitäisi olla muillakin kuin tytöillä ja naisilla eli myös heillä, joilla ei ole kuukautisia.”

“Toivomme, että lääkärit/terveydenhuolto ottaisivat kuukautiset vakavasti.”

“Olen todella onnellinen, että kuukautiseni ovat jo loppuneet.”

“Kuukautiset ei ole noloa.”

“Ihanaa, kun täällä voi ääneen sanoa, että mulla on menkat.”

Hyvää kansainvälistä kuukautispäivää!

***

Kirjoittajat Susanna ja Mari Porin Tyttöjen Talolta

hyvinvointi terveys mieli hyva-olo

Monikielinen Tyttöjen Talo

Nuorten kielitaito on puhuttanut paljon ihmisiä viime aikoina. Kielitaidosta uutisoitaessa monikielisyyden päälle lankeaa helposti negatiivinen viitta, kun useamman kielen käytön nähdään uhkaavan suomen kielen oppimista. Turun Tyttöjen Talolla monikielisyys näkyy jokapäiväisessä toiminnassamme. Toinen Turun Tyttöjen Talon toimipisteistä sijaitsee Varissuolla, jossa asuu yli 60 eri maan kansalaisia ja asukkaista noin 50 % äidinkieli on joku muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Myös Turun Tyttöjen Talon Keskustan toimipisteen kävijät puhuvat useita eri kieliä.

Vuoden vaihteessa ja nyt keväällä olemme saaneet kuulla paljon huolipuhetta nuorten suomen kielen taitojen heikentymisestä. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten heikkoa kielitaitoa on puitu useaan otteeseen mediassa. Kielitaitokysymykset ovat tärkeitä ja niitä on syytä nostaa esiin, jotta epäkohtiin voidaan puuttua ja tarvittavia muutoksia tehdä. Mediassa käyty keskustelu on kuitenkin keskittynyt lähinnä kielitaitoon liittyviin ongelmiin, eikä maahanmuuttajataustaan usein kuuluvan monikielisyyden hyötyjä juuri mainita. Onkin syytä pohtia, millaisia vaikutuksia keskustelun ongelmalähtöisyydellä on nuoriin.

Psykologiassa puhutaan itseään toteuttavasta ennusteesta, jonka mukaan ihminen kuvittelee, miten jossakin asiassa tulee käymään, ja alkaa jo etukäteen toimia odotetun lopputuloksen mukaisesti. Silloin hän usein luovuttaa ennen kuin on edes yrittänyt ja ennuste toteutuu. Tässä tapauksessa nuoret voivat siis sisäistää heihin kohdistuvan huolipuheen niin, etteivät he enää näe järkeä edes yrittää kohentaa kielitaitoaan. Rasismin eri muotojen moninaisia vaikutuksia nuoriin ei pidä myöskään vähätellä. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa todetaan, että erityisesti maahanmuuttajataustaisilla pojilla ”yhdistyvät huono kielitaito ja käytös tavalla, joka muuttaa koulun arjen sirkukseksi” ja, että ”moni maahanmuuttajapoika tuntuu sisäistäneen, ettei heidän etu- ja sukunimensä yhdistelmällä eletä normaalia elämää”. Poikien lisäksi tämä koskee myös tyttöjä.

Me Turun Tyttöjen Talolla haluamme tuoda esiin enemmän monikielisyyden hyötyjä huolipuheiden vastapainoksi. Monikielisyydellä on tutkitusti monia hyötyjä. Monikielisyys nimittäin lisää kykyä luovaan ja joustavaan, eri näkökulmia yhdistävään ajatteluun sekä helpottaa uusien kielten oppimista. Lisäksi kielelliseen tietoisuuteen, eli erilaisten kielenkäytön tilanteiden, tekstien ja kielen piirteiden tietoiseen havainnointiin liittyvät kognitiiviset taidot kehittyvät monikielisillä lapsilla yksikielisiä aikaisemmin. On myös todettu, että ikääntymiseen liittyvät muistisairaudet puhkeavat useampaa kuin yhtä kieltä käyttävillä huomattavasti yksikielisiä myöhemmin. Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että monikielisyys on nykypäivän maailmassa tärkeä resurssi ja kilpailuvaltti.

Turun Tyttöjen Taloilla puhutaan montaa kieltä päivittäin. Monien taustatekijöiden summana Talolla käyvien nuorten suomen kielen osaaminen on eri tasoilla. “Mitä toi sana tarkoittaa?” -kysymykseen ehtii usein vastata kaveri ennen ohjaajaa. Pääosin Talolla puhutaan suomea, mutta välillä kaverin kanssa vaihdetaan muutama lause kotikielellä. Englanninkielisiä heittoja kuuluu usein siellä täällä ja joskus kieltä pääsee harjoittamaan kansainvälisten harjoittelijoiden kanssa, jotka ovat Suomessa opiskelemassa. Läksyavussa kaivataan usein apua vaikeampiin kielioppikysymyksiin, joihin ohjaajatkin joskus joutuvat hetken miettimään vastausta.

Konkreettisemmin monikielisyys nousee esiin keskusteluissa, sekä toiminnan aiheena. Varissuon Talolla on esimerkiksi tehty monikielistä sanataidetta sekä tervetuloa-julistetta eri kielillä. Kävijät ovat myös kääntäneet Talon sääntöjä osaamilleen kielille ja visailleet siitä, kuka tunnistaa parhaiten erikielisiä biisejä. Suomen kielen tukena Keskustan Talolta löytyy kirjastokärry, josta on helppoa lainata kirjoja toiminnan aikana sekä ajoittain kokoontuva lukupiiri. Suuressa suosiossa nuorten keskuudessa ovat myös erilaiset sanaselityspelit, jotka he itse kaivavat aina innoissaan pelikaapista.

Nuorten identiteetin kehittymisen kannalta on tärkeää, että he saavat kasvaa ympäristössä, jossa heidän monikielisyyttään arvostetaan. Tyttöjen Talo haluaa tarjota heille juuri tällaisen ympäristön. Tyttöjen Talolla nuoria kannustetaan käyttämään kaikkia osaamiaan kieliä ja heitä muistutetaan monikielisyyden hyödyistä. Emme lähesty nuoria puutteiden kautta vaan otamme huomioon heidän kokonaistilanteensa: nuorilla on voimavaranaan oma äidinkieli, ja sen lisäksi he oppivat toisia kieliä.

Kirjoittajat:  Milla ja Viivi Turun Tyttöjen Talolta

Tekstissä käytetyt lähteet:

Aalto, E., Mustonen, S., Järvenoja, M. ja Saario, J. (2019). Monikielisen oppijan matkassa. Verkkosivusto opettajankoulutukseen.  Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Saatavilla: https://monikielisenoppijanmatkassa.fi

Bäckgren, N. (2025) Opettaja kertoo Suomessa syntyneistä oppilaistaan, jotka eivät osaa suomea. Helsingin Sanomat, 17.3.2025. Saatavilla: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011077617.html

Dufva, H. ja Pietikäinen, S. (2009). Moni-ilmeinen monikielisyys. Puhe ja kieli, 29:1, 1–14. Saatavilla: https://journal.fi/pk/article/view/4789

Martin, M. (2016). Monikielisyys muutoksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 7(5). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2016/monikielisyys-muutoksessa

 

kulttuuri ajattelin-tanaan uutiset-ja-yhteiskunta