Monikielinen Tyttöjen Talo

Nuorten kielitaito on puhuttanut paljon ihmisiä viime aikoina. Kielitaidosta uutisoitaessa monikielisyyden päälle lankeaa helposti negatiivinen viitta, kun useamman kielen käytön nähdään uhkaavan suomen kielen oppimista. Turun Tyttöjen Talolla monikielisyys näkyy jokapäiväisessä toiminnassamme. Toinen Turun Tyttöjen Talon toimipisteistä sijaitsee Varissuolla, jossa asuu yli 60 eri maan kansalaisia ja asukkaista noin 50 % äidinkieli on joku muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Myös Turun Tyttöjen Talon Keskustan toimipisteen kävijät puhuvat useita eri kieliä.

Vuoden vaihteessa ja nyt keväällä olemme saaneet kuulla paljon huolipuhetta nuorten suomen kielen taitojen heikentymisestä. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten heikkoa kielitaitoa on puitu useaan otteeseen mediassa. Kielitaitokysymykset ovat tärkeitä ja niitä on syytä nostaa esiin, jotta epäkohtiin voidaan puuttua ja tarvittavia muutoksia tehdä. Mediassa käyty keskustelu on kuitenkin keskittynyt lähinnä kielitaitoon liittyviin ongelmiin, eikä maahanmuuttajataustaan usein kuuluvan monikielisyyden hyötyjä juuri mainita. Onkin syytä pohtia, millaisia vaikutuksia keskustelun ongelmalähtöisyydellä on nuoriin.

Psykologiassa puhutaan itseään toteuttavasta ennusteesta, jonka mukaan ihminen kuvittelee, miten jossakin asiassa tulee käymään, ja alkaa jo etukäteen toimia odotetun lopputuloksen mukaisesti. Silloin hän usein luovuttaa ennen kuin on edes yrittänyt ja ennuste toteutuu. Tässä tapauksessa nuoret voivat siis sisäistää heihin kohdistuvan huolipuheen niin, etteivät he enää näe järkeä edes yrittää kohentaa kielitaitoaan. Rasismin eri muotojen moninaisia vaikutuksia nuoriin ei pidä myöskään vähätellä. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa todetaan, että erityisesti maahanmuuttajataustaisilla pojilla ”yhdistyvät huono kielitaito ja käytös tavalla, joka muuttaa koulun arjen sirkukseksi” ja, että ”moni maahanmuuttajapoika tuntuu sisäistäneen, ettei heidän etu- ja sukunimensä yhdistelmällä eletä normaalia elämää”. Poikien lisäksi tämä koskee myös tyttöjä.

Me Turun Tyttöjen Talolla haluamme tuoda esiin enemmän monikielisyyden hyötyjä huolipuheiden vastapainoksi. Monikielisyydellä on tutkitusti monia hyötyjä. Monikielisyys nimittäin lisää kykyä luovaan ja joustavaan, eri näkökulmia yhdistävään ajatteluun sekä helpottaa uusien kielten oppimista. Lisäksi kielelliseen tietoisuuteen, eli erilaisten kielenkäytön tilanteiden, tekstien ja kielen piirteiden tietoiseen havainnointiin liittyvät kognitiiviset taidot kehittyvät monikielisillä lapsilla yksikielisiä aikaisemmin. On myös todettu, että ikääntymiseen liittyvät muistisairaudet puhkeavat useampaa kuin yhtä kieltä käyttävillä huomattavasti yksikielisiä myöhemmin. Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että monikielisyys on nykypäivän maailmassa tärkeä resurssi ja kilpailuvaltti.

Turun Tyttöjen Taloilla puhutaan montaa kieltä päivittäin. Monien taustatekijöiden summana Talolla käyvien nuorten suomen kielen osaaminen on eri tasoilla. “Mitä toi sana tarkoittaa?” -kysymykseen ehtii usein vastata kaveri ennen ohjaajaa. Pääosin Talolla puhutaan suomea, mutta välillä kaverin kanssa vaihdetaan muutama lause kotikielellä. Englanninkielisiä heittoja kuuluu usein siellä täällä ja joskus kieltä pääsee harjoittamaan kansainvälisten harjoittelijoiden kanssa, jotka ovat Suomessa opiskelemassa. Läksyavussa kaivataan usein apua vaikeampiin kielioppikysymyksiin, joihin ohjaajatkin joskus joutuvat hetken miettimään vastausta.

Konkreettisemmin monikielisyys nousee esiin keskusteluissa, sekä toiminnan aiheena. Varissuon Talolla on esimerkiksi tehty monikielistä sanataidetta sekä tervetuloa-julistetta eri kielillä. Kävijät ovat myös kääntäneet Talon sääntöjä osaamilleen kielille ja visailleet siitä, kuka tunnistaa parhaiten erikielisiä biisejä. Suomen kielen tukena Keskustan Talolta löytyy kirjastokärry, josta on helppoa lainata kirjoja toiminnan aikana sekä ajoittain kokoontuva lukupiiri. Suuressa suosiossa nuorten keskuudessa ovat myös erilaiset sanaselityspelit, jotka he itse kaivavat aina innoissaan pelikaapista.

Nuorten identiteetin kehittymisen kannalta on tärkeää, että he saavat kasvaa ympäristössä, jossa heidän monikielisyyttään arvostetaan. Tyttöjen Talo haluaa tarjota heille juuri tällaisen ympäristön. Tyttöjen Talolla nuoria kannustetaan käyttämään kaikkia osaamiaan kieliä ja heitä muistutetaan monikielisyyden hyödyistä. Emme lähesty nuoria puutteiden kautta vaan otamme huomioon heidän kokonaistilanteensa: nuorilla on voimavaranaan oma äidinkieli, ja sen lisäksi he oppivat toisia kieliä.

Kirjoittajat:  Milla ja Viivi Turun Tyttöjen Talolta

Tekstissä käytetyt lähteet:

Aalto, E., Mustonen, S., Järvenoja, M. ja Saario, J. (2019). Monikielisen oppijan matkassa. Verkkosivusto opettajankoulutukseen.  Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Saatavilla: https://monikielisenoppijanmatkassa.fi

Bäckgren, N. (2025) Opettaja kertoo Suomessa syntyneistä oppilaistaan, jotka eivät osaa suomea. Helsingin Sanomat, 17.3.2025. Saatavilla: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011077617.html

Dufva, H. ja Pietikäinen, S. (2009). Moni-ilmeinen monikielisyys. Puhe ja kieli, 29:1, 1–14. Saatavilla: https://journal.fi/pk/article/view/4789

Martin, M. (2016). Monikielisyys muutoksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 7(5). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2016/monikielisyys-muutoksessa