Eri tavoin vammaisia ihmisiä on maailman väestöstä noin 16 %, mikä tekee heistä maailman suurimman vähemmistön ( WHO, 2023). Maailman suurin vähemmistö juhlii tänään omaa kansainvälistä päiväänsä! Siispä, hyvää vammaisten päivää!

Tyttöjen- ja naistenpäivien viettäminen, niiden historia sekä niihin liittyvä tasa-arvotyö ovat mediassa ja yhteiskunnassa näkyvillä avoimemmin ja useammin kuin vammaisten päivä. Vammaisten tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, koska vammaiset tytöt ovat kokevat tuplasti useammin seksuaaliväkivaltaa verrattuna vammattomiin tyttöihin (Peking+30 kansalaisjärjestöraportti, 2024).

Vammaisten tyttöjen tulee saada tietoa omista oikeuksistaan, oppia tunnistamaan ja ymmärtämään erilaisia väkivallan muotoja ja sitä, kuinka voivat huolehtia itsestään ja suojautua väkivallalta.

Olemme Tyttöjen Talolla huomanneet, kuinka vammaisilla tytöillä on tarve juuri keho-tunnekasvatukselle sekä seksuaalikasvatukselle. Omien rajojen tunnistaminen, nimeäminen, niiden asettaminen sekä puolustaminen voivat olla vaikeita, jos on esimerkiksi tottunut siihen, että itseä kosketaan toistuvasti hoito- tai avustustoimenpiteiden aikana.

Vammaisilla tytöillä on riski jäädä turvallisen, moninaisen ja luotettavan seksuaalikasvatuksen ulkopuolelle. Tähän syynä voivat esimerkiksi olla oletukset siitä, että he eivät ole seksuaalisia, heidän ei ajatella kaipaavan läheisyyttä, hellyyttä, perheellistyvän tai tekevän seksiä. Vammaisten nuorten saama seksuaalikasvatus riippuu liikaa yksittäisten koulu- ja asumispalvelutyöntekijöiden ja huoltajien omasta osaamisesta ja valveutuneisuudesta.

Jokaisella meistä on oikeus seksuaalisuuteemme – mutta tuntevatko vammaiset nuoret näitä oikeuksiaan? Tällä hetkellä monen nuoren harteille valuu itse tunnistaa ja ymmärtää minkälainen toiminta tai käytös on ok. Nuorta tulee ohjata tunnistamaan omia ja muiden rajoja sekä missä ja miten toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan turvallisesti.

On tärkeää, että vammaisilla nuorilla on turvallisia vapaa-ajanviettopaikkoja, joissa voi myös saada seksuaalikasvatusta. Paikkoja, joissa tunnistaa ja harjoitella keho-tunnetaitoja sekä sitä, miten toimia toisten kanssa sosiaalisissa tilanteissa. Paikkoja, joissa voi tavata muita oman ikäisiä, muodostaa ihmissuhteita ja saada tukea omaan kasvuun ja identiteettiin.

Nuoret ovat kertoneet, että heistä on tärkeätä, että on olemassa juuri heille suunnattuja ryhmiä. Vammaisille tytöille suunnattu toiminta huomioi moninaisia tuen tarpeita sekä tuo yhteen nuoria yli vamma- ja diagnoosirajojen. Se tukee omien mielipiteiden luomista, itseilmaisua sekä luo tilaa, jossa sukupuolta, vammaisuutta, neurokirjolaisuutta ja omia tuen tarpeita voi pohtia ja käsitellä turvallisessa ilmapiirissä. Tyttöjen Talolla keskenään erilaiset nuoret ovat yhdessä turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Kaikki saavat olla omia itsejään. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja vähentää ennakkoluuloja esimerkiksi vammaisia, neurokirjon henkilöitä ja apua tarvitsevia kohtaan.

Tämänlainen inklusiivinen toiminta on avainasemassa, jotta voimme vähentää syrjintää ja vääriä käsityksiä vammaisuudesta. Näin voimme myös purkaa yhteiskunnassa vallalla olevaa rakenteellista syrjintää, ableismia. Samalla opimme toimimaan niin, ettemme oletuksillamme ja teoillamme aiheuta vammaisille haittaa. Antiableismi on aktiivista toimintaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kyseenalaistamme väärät oletukset vammaisuudesta, teemme ympäristöstä esteettömämmän, käytämme vammaisten suosimia sanoja ja puutumme syrjintään heti, kun huomaamme sitä.*

Kannustan jokaista miettimään, millä tavoin voit omassa työssäsi ja arjessasi entistä paremmin huomioida vammaisten nuorten oikeuksia. Mikä on sinun antiableistinen tekosi tänään?

Matilda Hertell

Ensisijaisesti tyttö -hanke, Loisto setlementti

Ensisijaisesti tyttö -hanke kehittää ja toteuttaa Tyttöjen Talo® -toimintaa vammaisille, neurokirjon sekä tukea tarvitseville tytöille ja nuorille naisille, sukupuolen moninaisuus huomioiden. Toimintaamme ovat koulu- ja oppilaitosryhmät, vammaisille nuorille suunnatut yhteisöillat sekä inklusiiviset illat, retket ja juhlat yhdessä Espoon ja Helsingin Tyttöjen Talojen kanssa.

*Ableismi tarkoittaa toimintakykyoletusta – se on rakenteellista ja välillistä syrjintää, jonka mukaan vammaisuus on ”epänormaalia”. Disabilismi puolestaan on oletuksen (ja ableismin) seurausta – välitöntä yksilön syrjintää tämän toimintakyvyn perusteella. (Neurovahvistava sanasto n.d.; Urhonen 2021; Syrjintä n.d.)

Lähteet:

Neurovahvistava sanasto (2024). Neuromoninaiset. Löytyy verkko-osoitteesta: < https://www.neuromoninaiset.fi/sanasto>.

Peking +30 kansalaisjärjestöraportti (2024). Naisten ihmisoikeudet edellytyksenä kestävälle rauhalle. Naisjärjestöjen keskusliitto – kvinnoorganisationernas centralförbund r.y. Löytyy verkko-osoitteesta: <https://naisjarjestot.fi/wp-content/uploads/2024/11/PEKING30_raportti_digi.pdf>.

Syrjintä (n.d.). Yhdenvertaisuusvaltuutettu. Löytyy verkko-osoitteesta: <https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/syrjinta>.

Urhonen, Amu (2021). Dis/ableismi. Vierasblogi. Ajatuspaja Visio. Löytyy verkko-osoitteesta: < https://ajatuspajavisio.fi/ajankohtaista/vierasblogi-dis-ableismi/>.

World Health Organization (2023). Disability. Löytyy verkko-osoitteesta: <https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/disability-and-health>.

Taas koittavat Oranssit päivät, YK:n vuosittainen kansainvälinen kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Kampanja käynnistyy marraskuun 25. päivänä, joka on kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä, ja jatkuu joulukuun 10. päivään saakka, jolloin vietetään kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää. Kampanjan oranssi väri symboloi toivoa tulevaisuudesta, jossa jokaisella on oikeus elää ilman väkivaltaa.

Naisjärjestöjen Keskusliiton juuri julkaistussa Peking +30 – Naisten ihmisoikeudet edellytyksenä kestävälle rauhalle -raportissa tarkastellaan naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista Suomessa yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla vuosina 2019–2024. Vaikka YK:n 189 jäsenvaltiota on edistänyt naisten oikeuksia ja tasa-arvoa jo vuodesta 1995, viimeisimmän tarkastelujakson aikana tyttöjen mielenterveys on romahtanut, ja väkivaltakokemukset ovat nousseet ensimmäistä kertaa kolmeen vuosikymmeneen.

Peking +30 -raportti tuo esiin huolestuttavia havaintoja suomalaisnaisten tilanteesta: he raportoivat väkivaltakokemuksia enemmän kuin naiset 10 muussa eurooppalaisessa vertailumaassa. Digitaalinen väkivalta on myös lisääntynyt nopeasti, ja erityisesti nuoret naiset ja tytöt kokevat tai todistavat verkkohäirintää ja -väkivaltaa. Hyvältä ei näytä sekään, että Suomessa tasa-arvon kehitys laahaa perässä ja näyttää jopa pysähtyneen. Suomen sijoitus putosi vuoden 2019 sijalta neljä sijalle kahdeksan vuonna 2023 Euroopan tasa-arvoinstituutin vertailussa. Puutteita ilmenee erityisesti taloudessa, hoivatyössä, koulutus- ja ammattialojen sukupuolittumisessa, väkivallan ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa sekä yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Nykyisten huolestuttavien kehityssuuntien, kuten kasvavan polarisaation, vihapuheen, hoivakriisin ja taloudellisten leikkausten, kääntäminen edellyttää päättäväisiä yhdenvertaisuuden puolustajia sekä aktiivisia toimia tasa-arvon ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi.

Maassamme, jossa naisiin kohdistuu eniten väkivaltaa kaikista Euroopan maista, tarvitaan Pekingin raportin kaltaista korkealaatuista tutkimusta lisää. Yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi on erittäin tärkeää, että tyttöihin, naisiin ja muihin vähemmistöryhmiin liittyvä tutkimus on luotettavaa, läpinäkyvää ja vertaisarvioitua. Laadukas tutkimus mahdollistaa myös tasokkaan ja todellisuuspohjaisen keskustelun näiden tärkeiden aiheiden ympärillä.

Pelkkä ensiluokkainen tutkimus ei riitä edistämään tyttöjen ja naisten oikeuksia. Tulokset on vietävä käytäntöön, kuten me Tyttöjen Talolla teemme päivittäin. Työmme parantaa tyttöjen ja nuorten naisten elämänlaatua ja ennaltaehkäisee heihin kohdistuvaa väkivaltaa.

Keskustelemme jatkuvasti nuorten asiakkaidemme kanssa sukupuolen merkityksestä yhteiskunnassamme ja korostamme heidän oikeuttaan asettaa rajoja ja sanoa ei. Nuorten avatessa omia kokemuksiaan he saattavat huomata, etteivät ole yksin ajatustensa kanssa. Tämä voi vähentää yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tuntemuksia. Muilla asiakkailla ja myös meillä ohjaajilla on usein lähes täysin samanlaisia kokemuksia, tuntemuksia ja ajatuksia.

Tyttöjen Taloilla tuemme sukupuolensa vuoksi väkivaltaa kokeneiden nuorten kuntoutumista kuuntelemalla heitä ja rakentamalla yhdessä nuorten kanssa turvallista, tyttöerityistä yhteisöä. Työotteemme on sukupuolisensitiivinen ja olemme asiakkaillemme läsnä ja heidän sanomisistaan aidosti kiinnostuneita. Asiakkailta saamamme palaute tuo jatkuvasti esiin, miten merkityksellisenä he kokevat Talojen toiminnan. Konkreettisten tyttö- ja naiserityisten yhteisöjen ja tilojen merkitys väkivallan ehkäisyssä ja siitä kuntoutumisessa on korvaamaton.

Tyttöjen Talot eri puolilla maata osallistuvat Oransseihin päiviin viestinnän sekä tapahtumien järjestämisen tai niihin osallistumisen kautta. Jyväskylän Tyttöjen Talolla juhlimme Oransseja päiviä osallistumalla Jyväskylän Harjulla pidettävään Oranssit Päivät -tapahtumaan. Lisäksi järjestämme Talolla perjantaina tapahtuman, jonka teemana on Turvallisesti netissä.

Tapahtumissamme ja sovitusti muutenkin voi keskustella tyttöihin ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Jos tyttöyden teemat ovat sinulle tärkeitä, olet täysi-ikäinen ja koet tasa-arvon voimakkaan, mutta vastuullisen edistämisen olevan lähellä sydäntäsi, voit hakea vapaaehtoiseksi Tyttöjen Taloille.

Toivotamme kaikille turvallisia Oransseja Päiviä – nähdään Tyttöjen Talolla!

Kirjoittajat

Johanna Huovila

Jyväskylän Tyttöjen Talon koordinaattori

Saara Kankaanperä

Jyväskylän Tyttöjen Talon harjoittelija

Jyvälän Setlementti ry