Tyttöjen tulevaisuus ei ole vain ”tyttöjuttuja”
Tänään, 11.10., kansainvälisenä Tyttöjen päivänä teema on “Tyttöjen visio tulevaisuudesta”. Tyttöjen potentiaalin vahvistaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa, perheitä ja muita yhteisöjä. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole pelkästään sosiaalinen tavoite, vaan älykäs valinta, joka resonoi koko yhteiskunnassamme, myös taloudellisissa rakenteissa. Ja kuitenkin, Suomen nuorten hyvinvointitilastot paljastavat karun todellisuuden: monet tytöt voivat huonosti.
Kouluterveyskyselyn mukaan suurimmassa osassa kouluista jopa puolet 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä kokee ahdistusta. 34 % pitää terveydentilaansa keskinkertaisena tai huonona, kun pojista näin kokee vain 16,5 %, näyttää valtion nuorisoneuvoston hyvinvointi-indikaattori.
Nuorten tyttöjen hyvinvointia haastavat useat tekijät. Yhteiskuntamme on muuttunut yhä yksilö- ja suorituskeskeisemmäksi, mikä lisää painetta sopeutua ja vastata kasvaneeseen vaatimustasoon. Tämä erityisesti uuvuttaa nuoria tyttöjä, koska samalla sukupuoleen liittyvät odotukset rajoittavat tyttöjen tekemiä valintoja ja vaikuttavat heidän käsitykseensä omasta kyvykkyydestään.
Kiusaaminen, ulossulkeminen ja seksuaalinen väkivalta ja häirintä, niin fyysisesti kuin sosiaalisessa mediassa, heikentävät nuorten tyttöjen terveyttä ja lisäävät ahdistusta. UN Women Suomen 2023 tekemän tutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia suomalaisista naisista on kokenut seksuaalista häirintää, ja Tilastokeskuksen 2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan 16 prosenttia suomalaisista naisista on raiskattu. Tämä paljastaa syvään juurtuneen seksuaalisen väkivallan kulttuurin, joka vaikuttaa nuoriin naisiin ja heidän hyvinvointiinsa heikentävästi.
Kysymys kuuluu: miksi me hyväksyisimme tämän asiantilan?
Tyttöjen ja nuorten naisten kokemuksia ja tarpeita tulisi käsitellä merkityksellisinä ja kiireellisinä. Meidän on annettava tytöille tilaa ja arvostusta – kun tytöt puhuvat, heitä kuunnellaan. Meidän on myös kiinnitettävä huomiota, miten tytöille ja tytöistä puhutaan. Millaista kommentointia tytöt saavat pojilta ja miehiltä, millaisia ovat median luomat käsitykset naiseudesta ja miten aikuiset naiset yleensä puhuvat itsestään. Arvostaen vai arvostellen?
Erityisen tärkeä kysymys on, miten yhteiskuntamme suhtautuu tyttöihin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään. Vaikenemmeko ja suojelemme tekijöitä vai uskallammeko puhua ongelmasta avoimesti? Onko syyttävä sormi helpompi kohdistaa uhriin kuin tekijään? Uhrien kokemuksia ei saa vähätellä eikä häirintään syyllistyneitä pidä palkita merkittävillä asemilla ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Meidän on puututtava häirintään tosissamme, jotta voimme taata lapsille ja nuorille turvallisen kasvuympäristön.
Onneksi meillä on jo Tyttöjen Taloja, joissa tytöt voivat olla omia, moninaisia, rönsyileviä ja tärkeitä itsejään ilman rajoituksia tai pelkoa. Toiminta perustuu neljään toimintamuotoon: avoimeen yhteisötoimintaan, taito- ja harrastustoimintaan, tukiryhmiin sekä yksilölliseen tukeen. 
Avoimen yhteisötoiminnan kautta tytöt voivat kohdata toisiaan turvallisessa ympäristössä, jakaa kokemuksiaan ja luoda uusia ystävyyssuhteita. Taito- ja harrastustoiminnassa rohkaistaan kokeilemaan uusia asioita ja kehittämään itseään, olipa kyseessä taidetyöpaja, yhteinen kokkaustuokio tai kuntonyrkkeily. Tukiryhmissä tarjotaan tilaa käsitellä suuria ja pieniä elämän haasteita, esimerkiksi sururyhmän tai mielen hyvinvointia tukevan ryhmän kautta. Tyttöjen Talot täydentävät julkisia palveluita joustavalla ja ennaltaehkäisevällä tuella erityisesti vaikeissa elämänvaiheissa.
Tyttöjen Talojen mukaan ottavan ja kannattelevan yhteisön sekä mielekkään toiminnan ansiosta tytöt löytävät tärkeitä tukiverkostoja ja oppivat oman ja Suomen tulevaisuuden kannalta merkittäviä taitoja. Suomessa on tällä hetkellä yhdeksän Tyttöjen Taloa, mutta lisää tarvitaan.
Pauliina Liukkonen, Tyttötyön työalajohtaja, Loisto setlementti ry
Elina Hiltunen, Futuristi, diplomi-insinööri, Kauppatieteiden tohtori, Tyttöjen Talon kummi
TYTTÖJEN TALOT :