Vapaus elää perheenä
Tämän vuoden Manse Priden teemalauseena on “Yhtä suurta perhettä”. Valinta on hyvin merkityksellinen, sillä historian saatossa juuri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat saaneet tai joutuneet etsimään ja rakentamaan itse omat perhemallinsa perinteisten perhekäsitysten rinnalle. Valitut perheet ovat muodostuneet ihmisistä, jotka ovat tunteneet olonsa ulkopuolisiksi yhteiskunnassa, jossa edelleen valkoinen heteroseksuaalinen ydinperhe muodostaa valtaosan niin mainoskuvastosta kuin lakipykälien ja ihmisoikeuksien kirjaamisperusteista.
Turvallisen ja moninaisen perheen ajatusta haluaa Manse Priden ohella levittää myös Tampereen Tyttöjen talo, joka toimii osana Setlementtiliikettä paikkana, jossa nuoret voivat viettää aikaa hyväksyvässä tilassa ja ympäristössä omana itsenään, ilman pelkoa arvostelusta tai kyseenalaistamisesta.
Perheen määritelmä ei ole koskaan selkeä
Oletukset niin sanotusta tavallisesta perheestä ohjaavat ajatteluamme perinteisiin ydinperhekokonaisuuksiin, mutta perheen käsite vaatii oman rajauksen ja näkökulman määrittelyä. Yksi usein käytettävä määritelmä perheestä on muodostettu käytännöllisen arjen esineen, jääkaapin, ympärille. Sen mukaan kaikki samaa jääkaappia käyttävät ovat samaa perhettä. Tämä ajatus on peräisin ruokakunnan käsitteestä. Jos yhden yhteisen jääkaapin ympärille kokoontuva yhteisö ajatellaan perheen tapaiseksi yhteisöksi, voidaan miettiä millä tavalla vaikkapa työpaikan taukohuoneessa tapaillaan perheenjäsenille tyypillisiä roolituksia.
Tunne perheestä on monesti tärkeämpi kuin sen virallinen tai vaikkapa biologinen määritelmä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat muuttuvien perhekäsitysten edelläkävijöitä. Tutkimukset sukupuolivähemmistöjen perheistä ovat tuoneet ilmi sen, että perheet saattavat samaan aikaan toistaa heteronormatiivisia perhejärjestyksiä ja vastustaa niitä. Ne ihmiset, jotka eivät tunne oloaan kotoisaksi heteronormatiivisessa järjestelmässä, haluavat usein määritellä itsensä ja ympäristönsä omalla tavallaan tai valita olla määrittelemättä lainkaan. Samalla tavalla perhe voi tulla määritellyksi yhteisönä, jonka jäsenet kutsuvat sitä perheeksi ilman ulkopuolelta asetettuja rajoituksia. Valitussa ja omanlaisessa perheessä roolit voivat vaihdella vapaasti jokaisen jäsenen mielenkiinnon ja osaamisen mukaan.
Vähemmistöjen oikeudet ajankohtaisia
Vuosikymmenten myötä vähemmistöjen oikeudet ovat muuttuneet, asioita on haluttu kehittää ja parantaa useissa maailman kolkissa. Silti edelleen taistelu oikeudesta elää tavallista elämää vähemmistön edustajana jatkuu ja tarve toimia yhteisön puolesta on koko ajan tärkeämpää.
Olemme saaneet seurata huolestuttavia kehityssuuntia, kuten Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian trans-vihamielisiä lakiuudistuksia ja koko vuotta 2025 leimannutta vihamielistä ilmapiiriä. Toisaalta positiivisiakin askeleita on nähty, kuten Thaimaan tasa-arvoinen avioliittolaki, joka salli samaa sukupuolta olevien avioliitot ensimmäisenä kaakkois-Aasiassa.
Vaikuttaa siltä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista taisteleminen on jatkuvaa voittojen ja häviöiden tasapainottelua, jonka keskiössä ihmiset haluaisivat vain elää rauhassa tasavertaisina kansalaisina.
Tästä Pride-liikkeessä on kyse: yhteisestä taistelusta niin omien kuin muiden kaltaistemme ihmisoikeuksien puolustamisesta perheenä ja yhteisönä. On muistettava pitää kovaa ääntä niiden puolesta, joita yritetään hiljentää ja jotka eivät syystä tai toisesta voi elää rohkeasti omanlaistaan elämää. Tämä vuosi erityisesti on osoittanut sen, ettei taistelu ole ohi. Koska Pride-marsseista on tullut massiivisia suurtapahtumia, on myös syytä muistaa, miksi marssimme. Älä liity mukaan säälistä vähemmistöjä kohtaan. Tiedosta, että elämme epäterveessä yhteiskunnassa, jossa väkivalta ja viharikokset vähemmistöjä kohtaan ovat arkipäivää. Vaikka ne eivät osuisi juuri sinuun, ne ovat läsnä maailmassa, jossa läheisesi, aamukahvisi tarjoilija, keramiikkakurssin osallistuja ja naapurin mummosi elävät, ja joka määrittelee sen, miten vapaasti ja turvallisesti he voivat elää omaa elämäänsä.
Helena Kyttälä, Tampereen Tyttöjen Talon vapaaehtoinen