Ystävät, joita et vielä tunne
Rasismin vastainen työ riippuu paljon toimintaympäristöstä ja kontekstista, jossa sitä tehdään. Tällä viikolla Jyväskylän Tyttöjen talolla vietetään rasisminvastaista viikkoa, jonka tämän vuoden teemana on aktiivinen rasismiin puuttuminen. Tavoitteenamme on muistuttaa, että rasisminvastaisuus on yhteinen projekti, jonka hedelmistä jokainen voi hyötyä. Viikon aikana harjoittelemme yhteistyön merkitystä, kunnioitamme omia ja toisten rajoja sekä tutkimme ennakkoluulojen vaikutuksia käyttäytymiseemme.
Meistä jokaisella on ennakkoluuloja. Ennakko-oletukset ovat osaltaan jopa hyödyllisiä silloin, kun on tarpeen nopeasti tunnistaa jokin asia toisesta. Yleensä kuitenkaan ennakkoluulot eivät palvele meitä yhtä auliisti, vaan saattavat aiheuttaa eristäytyneisyyttä, kun niihin turvautuen teemme päätelmiä eteen tulevista tilanteista. Sen sijaan, että jäisimme ennakkoluuloihin kiinni, voimme oppia havaitsemaan ja purkamaan niitä.
Ennakkoluulojen haastaminen itsessä ja toisissa on tärkeää, sillä niiden takana voi piillä ystävyyksiä ja mahdollisuuksia, joita emme ole aiemmin nähneet.
Kun oivallamme, miten paljon täydennämme tietoa omilla oletuksillamme, opimme myös suhtautumaan havaintoihimme ja tulkintoihimme oikealla tavalla. Sen sijaan, että orjallisesti uskoisimme ennakkoluuloihimme niin, että oma maailmamme kutistuu ja suhtaudumme varauksella ja vihamielisyydellä muihin, voimmekin pysähtyä hetkeksi, tarkastella itsessämme viriäviä ajatuksia ja tunteita. Ennakkoluulomme tiedostaen voimme paremmin tulkita tilanteita oikein sen sijaan, että ennakkoluulomme tulkitsisivat tilanteen puolestamme.
Perjantain hyvinvointiryhmässä käsittelemme yhteistyötä ja ennakkoluulojen tunnistamista. Pohdimme rohkeutta sekä sitä, kuinka voimme kehittää omaa havainnointiamme ja ilmiöiden tunnistamista. Muistelemme hetkiä, jolloin teimme jotain rohkeaa ja puutuimme väärään käytökseen.
– Mitä ajattelimme tapauksessa?
– Miltä tilanteeseen puuttuminen tuntui?
– Miltä tilanne tuntui heti tapahtuman jälkeen?
– Pohdimme rohkeita ihmisiä, sitä mikä heidän käytöksestään tekee rohkeaa ja minkä ajattelemme olevan rohkeuden takana.
– Millä tavoin rohkea ihminen suhtautuu pelottaviin tilanteisiin?
Eräs asia, jota helposti jännitämme muiden kanssa on kieli- ja kulttuurierot. Jyväskylän Tyttöjen Talon Mondo -hankkeessa, jossa on mukana tyttöjä ympäri maailmaa, aiheuttaa kieli toisinaan haasteita tai hassuja väärinkäsityksiä. Tällöin juttelun sijaan voidaan ennen kaikkea keskittyä yhdessä tekemiseen, jolloin yhteys toisiin voi löytyäkin puhumisen sijaan tekemisen kautta. Improvisaation keinoin opettelimme myös, että ”moka on lahja”. Sen sijaan, että jäisimme virheisiin kiinni voimme oppia niistä ja jatkaa eteenpäin yhdessä, kenties uutta oppineena.
On paljon, mitä voimme tehdä ruohonjuuritasolla rasismin kitkemiseksi ja ystävällisten suhteiden vahvistamiseksi. Kun olemme ympäristössä, jossa voimme kokeilla, onnistua ja mokata turvallisesti saamme löytää itsestämme uusia puolia ja opimme myös houkuttelemaan näitä positiivisia puolia muista esiin. Opimme luottamaan omaan hyväntahtoisuuteemme sekä kykyymme oppia, joissa kytee monen uuden ystävyyden siemen.
Kirjoittaja: Marianne Salopuro / Mondo-hankkeen tyttötyön ohjaaja / Jyväskylän Tyttöjen Talo