Varmaan jokainen vähänkään pitempään julkisesti kirjoitellut bloggaaja on saanut tunteita kuohuttavan, epäreilun, alentavan, provosoivan tai puhtaasti ilkeän kommentin tekstiinsä. Tässä postauksessa käsittelen sitä, miten ilkeisiin kommentteihin (tai ilkeisiin ihmisiin ylipäänsä!) kannattaa suhtautua ja miten vastata fiksusti, vaikka keittäisi isosti yli. Olen ollut onnekas, sillä vaikka jokin omaan blogiini tulleista kommenteista olisikin jäänyt painamaan mieltä tai ärsyttänyt, lähes 100 % mukana on ollut hyvää kritiikkiä tai skarppeja huomioita. Kiitos, että olette niin kivoja<3!

Osa bloggaajista julkaisee ainoastaan rakentavaa kritiikkiä sisältävät kommentit, toiset julkaisevat kaiken suodattamattomana ja osa ei siedä kommenttikentässään yhtään poikkipuolista sanaa. Mielestäni bloggaajalla ei ole velvollisuutta tilittää kenellekään, millä perusteella hän hyväksyy, hylkää tai poistaa blogiinsa tulleet kommentit. Bloggaajalla on täysi oikeus pitää kommenttiboksinsa sellaisena kuin haluaa: hyväntuulisena, asiallisena tai maltillisena. Blogi on monelle henkilökohtainen hyvänmielen juttu, jota ei haluta kommenttiboksin paskamyrskyjen horjuttavan. Toisaalta mielestään asiallista ja maltillista kritiikkiä antanut kommentoija voi kokea tulleensa kohdelluksi epäreilusti, jos hänen vaivalla kirjoitettu kommenttinsa poistetaan ilman selityksiä. Kirjoittajan asemassa hyvä huomata, että mitä provokatiivisemmin, räväkämmin tai ironisesti itse kirjoittaa, sitä varmemmin kuumentaa tunteita ruudun toisella puolella.

Mitä ajatuksia sinulla herää? Saako bloggaaja mielestäsi poistaa mielivaltaisesti haluamansa kommentit? Miksi tai miksi ei? Oletko saanut ikäviä kommentteja kirjoituksiisi? Miten olet reagoinut niihin? Pyritkö kirjoittaessasi herättämään keskustelua, kärjistämään tahallisesti tai käytätkö muita retorisia keinoja?

Tässä kohtaa kiitän postausinspiraatiosta Cougarwomania, jonka kommentista Kysy mitä vaan psykologilta -postauksessani sain idean tähän kirjoitukseen. Kommentti kuului näin:
”Mikä olisi bloggaavan psykologin neuvo vastata blogiin tuleviin kommentteihin, jotka syystä tai toisesta tuntuvat menevän ihon alle, mutta joihin kuitenkin haluaisi vastata? :)”

Toim. huom. olen toistaiseksi psykologian opiskelija, ja valmistun vasta vuoden päästä eli vielä täysi puoskari. Tykkään silti viisastella psykologian opinnoissa karttuneella tietoudella, joten kokosin teille psykologian opiskelijan vinkit kaikenkarvaisten kommenttiboksihäiriköiden, ikävien ihmisten ja muiden inhotusten varalle.

Mitä vastata ilkeään kommenttiin – vai vastatako ollenkaan?

Lue seuraavat psykologian opiskelijan vinkit, jos haluat vastata provosoivalle kommentoijalle menettämättä itsekunnioitustasi:

• Odota, että oma reaktiosi ja tunteesi viilenevät. Älä vastaa ns. kuuman kognition vallassa ärsyttävään kommenttiin mitään, vaan odota, että tunnekuohusi hieman laantuu. Kun mielesi on asettunut, voit päättää, haluatko vastata kommenttiin, vai lentääkö se roskakoriin.
• Mieti 10 000 syytä, miksi kommentoija on voinut kirjoittaa niin ikävän sävyisen kommentin. Ehkä hänellä on ollut tavallista huonompi päivä, kenties kommentoija haluaa tahallaan provosoida, on aidosti eri mieltä kanssasi, on ymmärtänyt kirjoituksesi väärin, haluaa loukata, omaa tökerön kirjoitustyylin mutta ei tarkoita pahaa tai blogisi on hänelle ainut kanava, jossa saada äänensä kuuluviin ja ylipäätään mitään vastausta keneltäkään ihmisolennolta. Kehotan herättelemään empaattisuutta kommentoijaa kohtaan. Yritä asettua hänen asemaansa, vaikka hän olisi räikeästi väärässä tai ilkeä.
• Koita väkisin löytää kommentista jotakin hyvää, rakentavaa tai edes jokin validi pointti. Tämän seurauksena oma tunnekuohusi laantuu entisestään, ja pystyt ehkä jopa kiittämään kommentoijaa hänen näkökulmastaan. Tai voi olla, ettet löydä kommentista yhtikäs mitään positiivista, mutta ainakin yritit.
• Jos kommentti tuntuu menevän todella syvälle ihon alle, voi olla aiheellista miettiä, miksi. Entä jos kommentoija onkin oikeassa ja sinä väärässä? Ehkä kommentti osui sattumalta tai tahallisesti herkkään paikkaasi. Oli miten oli, tässä voi olla hedelmällisen itsetutkiskelun paikka. Suuret tunteet kuten viha ja loukkaantuminen kertovat siitä, että asia on sinulle jollakin tapaa merkityksellinen ja tärkeä.
• Muista, että ilkeys ja epäoikeudenmukaisuus satuttavat aina, ja paha mielesi on oikeutettua. Koita päästää siitä kuitenkin nopeasti irti, äläkä jää märehtimään. Se on kuitenkin vain yksi kommentti luultavasti kymmenien muiden kannustavien, myönteisten tai fiksusti kantaaottavien joukossa! Ihmismieli kiinnittyy helpommin negatiivisiin kokemuksiin. Kielteiset asiat muistetaan helpommin, jotta niistä voisi oppia ja niitä voisi välttää jatkossa. Kuitenkin usein negatiiviset asiat saavat suhteettoman paljon tilaa ajatuksissa verrattuna positiivisiin kokemuksiin. Koita vaikka näitä tai näitä tutkimusten mukaan tehokkaiksi todettuja keinoja siirtää huomiosi muualle, jos et omista ponnisteluista huolimatta pääse kommentin tuomasta pahasta mielestä eroon.
• Älä ammu ns. toista nuolta. Nuolivertaus saattaa olla mindfulnessiin ja buddhalaisuuteen tutustuneille entuudestaan tuttu, mutta koitan selittää sen muille auki. ”Ensimmäinen nuoli” on ikävä kommentti.  Sille et mahda mitään, joku muu ampui sen. Toisen nuolen ammut sinä itse. Toinen nuoli on se, minkä tulkinnan annat kommentille, millainen reaktio sinussa herää ja vahvistatko kyseistä reaktiota omalla toiminnallasi tai ajatuksillasi. Kommentti eli ensimmäinen nuoli ei satuta sinua, mutta toinen nuoli – jos ammut sen – satuttaa. Koita siis suhtautua kommenttiin neutraalisti, se ei sinällään aiheuta sinulle pahaa mieltä, sillä ei ole valtaa sinuun, jos et sitä sille anna.
• Luonnostele vastaus kommenttiin ja pyydä vaikka paria kaveria lukemaan se, ja antamaan palautetta siitä, oliko vastineesi fiksu/hillitty/asiallinen/rakentava/ystävällinen, mitä haluatkaan viestiä.
• Voit halutessasi todeta suoraan, että kommentti satutti, tuntui ikävältä tai epäreilulta, ja tarkenna mieluusti, että mikä osa kommenttia tuntui pahalta (esim. ivallinen tai vähättelevä sävy, haukkumasanat jne.). Sinulla on oikeus olla jämäkkä. Kenenkään ei tarvitse purematta niellä ilkeyksiä.
• Lopuksi voit halutessasi kiittää kommentoijaa osallistumisesta keskusteluun, todeta ystävällisesti tai toivottaa jotain mukavaa. Ystävällisyys jättää sinusta kivan kuvan hänelle ja muille lukijoille, sekä oma mielikin jää paremmaksi, kun ei ”alennu” kommentoijan tasolle (olettaen, että kommentissa oli jotakin asiatonta). Ystävällisyys voi myös poikia hyvää: ehkä kommentoija vastaa sinulle seuraavalla kerralla rakentavasti tai jopa pahoittelee tökeröä kommenttiaan. Tai sitten ei, mutta voit ainakin olla tyytyväinen omaan käytökseesi.

Toivottavasti näistä oli jotakin apua! Saa soveltaa vapaasti kaikkiin ”ikäviin tyyppeihin” ja hankaliin kohtaamisiin, ei vain kommenttiboksissa riehujiin ;). Millaisia vinkkejä teillä olisi lisätä yllä oleviin?

Peace & love & bisous, Niina

P.S. Viimeinen vinkki: Tuijottele tämän postauksen luontokuvia (+ hae lisää vinkkejä tästä postauksesta) niin johan stressi alkaa laskea, tutkitusti! Kuvat on napsittu Ranskan reissulta Jura-vuoristosta. Tuli ihan Québecin kansallispuistot mieleen näistä maisemista!

Lue myös / Read also:

Helppo ja nopea kermainen pasta tai risotto (ve) / Quick and easy creamy pasta or risotto (ve) ♡ Aikuisten ystäväkirja / Adult’s Friendship book ♡ Valokuvaterapiaa, osa 3: Valokuvamallina olemisen sietämätön kiusallisuus / Phototherapy, part 3: Modelling ♡ Maaliskuun mahtavimmat / The very best of March ♡ Rakkaus- ja vihapuhehaaste / Love and hate speech challenge

unepetitelife@gmail.com | FB: Une petite life | IG: @unepetitelife