Koronakotoilu: Kotikoulun ensimmäinen päivä ja ensimmäinen raivari takana

Pidimme eilen jo lapset kotona ja koululaiset olivat kotikoulussa. Ensimmäisen tunnin aikana pedagoginen osaamiseni loppui kesken ja tilanne kärjistyi valtaisaan kaksintaisteluraivariin (minä vs. villikissa). Raivosimme molemmat ihan huolella. Ei kovin lupaava alku kuukauden pituiselle taipaleelle.

Pidimme eilen seuraavat tunnit:

matematiikka – seuraava aihealue jokaiselta lapselta

äidinkieli – seuraava kappale ja siihen liittyvät oikeinkirjoitusjutut

musiikki – katsottiin Voice of Finland

ympäristöoppi – havainnoitiin lintujen kylpemistä vesilätäkössä (en ole ennen nähnyt itsekään)

Isoin harjoitteli englantia ja katsoi opettajansa suosittelemaa Pohjoismaihin liittyvää ohjelmaa, kun pienet siirtyivät jo ”iltapäiväkerhoon”.

Iltapäiväkerhossa jäädytimme ilmapallon sisään ruusunlehtiä ja vettä ja pakastimme koko komeuden. Yksi lapsi suunnitteli ja teki välipalat. Rakennettiin hirviöitä rakennusjutuilla. Iltapäiväkerhomme teki myös metsäretken keräämään pajunkissoja.

Päivä oli oikeastaan ihan kiva, minullekin. Uutuudenviehätystä. Vähän tykkäänkin siitä, että saan päättää mitä ja kuinka paljon eri oppiaineisiin panostetaan. En ole kuitenkaan mikään kaikkein paras ja kärsivällisin rutiinien pitäjä, joten saa nähdä miten selkäranka kestää tätä touhua. Lisäksi tarvitsen hyvin paljon omaa aikaa, joka ei tälla asetelmalla toteudu mitenkään. Intensiiviseen perhe-elämään katkoja tulee tuomaan kuitenkin toisille vanhemmille meneminen.

Odotan mielenkiinnolla mitä seuraava kuukausi tuo tullessaan perhe-elämän osalta. Tämä aamu näyttää sään puolesta siltä, että JES! Meidän kotikoulu tulee tekemään jonkun pidemmän metsäretken!

Mitä ajatuksia sinulla on tilanteesta?