The Golden Hour is a period shortly after sunrise or before sunset during which daylight is redder and softer than when the Sun is higher in the sky.

Etelä-Afrikassa sen koki erityisen vahvasti – kuinka taianomaisia ovat hetket auringonnousun ja -laskun aikaan. Totuttuani siihen että aurinko paistaa joka päivä ja on kuuma, aloin paikallisten tavoin jopa välttämään ulkonaoloa keskipäivällä. Sen sijaan pidin aina huolen, että koin maagiset hetket aamuisin ja että näkisin mahdollisimman usein auringonlaskun. Kapkaupungissa paikalliset todella elivät luonnon rytmissä. Monet ystäväni olivat vaatimattomasti saattaneet kavuta Table Mountainille tai Lion’s Headille, tai vähintään käyneet surffaamassa ennen töihinmenoa. Iltaisin käydään sosiaalisissa riennoissa, mutta kotiin voi hyvin lähteä ennen puoltayötä menettämättä mitään, koska niin tekee suurin osa. Viikonloppuisinkin herätään aikaisin jotta ollaan hereillä valoisan aikaan. 

Itsekin (harmillisesti vasta) viimeisenä kuukautenani pääsin tähän rytmiin. Kävin usein aamuseitsemän joogassa, ja muistan kuinka niinkin simppeliltä kuulostava asia kuin kävely joogastudiolle hiljaisilla kaduilla, auringon juuri noustua, tuntui niin maagiselle. Vielä upeampi tapa herätä oli hypätä sängystä autoon ja hilppaista lähirannalle, silloinen poikaystäväni surffaamaan, minä vain fiilistelemään tai joogaamaan. Näinä aamuina tuli sellainen fiilis, että mitä vaan voi tapahtua tänään, olimme pakahtua innostuksesta. Minut tämä tapa herätä teki onnellisemmaksi kuin herätä kello 9 vallitsevaan kuumuuteen (joka tosin tapahtui huomattavasti useammin tuon 9 kk:n aikana 😀 ). Auringonlaskut olivat toinen toistaan upeampia nekin. A ajoitti surffauksensa myös päivän viimeisiin valoisiin tunteihin, ja tapasimme auringonlaskun aikaan parhaaksi toteamallamme spotilla Fresnaye Heightsissa. Valossa siihen aikaan oli jotain käsittämättömän voimakasta ja maagista – tiedän toistavani tuota sanaa, en vain keksi miten muuten sitä kuvailla. 

Aiheesta tuli ajankohtainen tänä aamuna, kun tein jotain normaalista poikkeavaa. Ponkaisin suoraan sängystä aamulenkille. Nuuhkaisin eri tavalla raikasta ilmaa, todistin aution rannan ja kadut, ja totesin kuinka maaginen Helsinki on aamun tunteina. Muistin millaisilla energioilla ja fiiliksillä vetelin viimeiset viikot Kapkaupungissa, kun aloitin jokaisen päivän aikasin aamulla. Oma luonnollinen rytmini on muutenkin aikainen. Aamuisin olen energiaa ja intoa täynnä, kun taas iltaisin minun on turha yrittää olla luova tai tehokas. Joillain tämä on toisin päin, esim. sveitsiläinen kämppikseni työskenteli aina öisin ja koki olevansa tehokkaimmillaan 00-02 välillä. Kauppisaikoina ryhmätöissä totesimme miten osa porukasta työskenteli mielummin iltaisin, kun taas minä ja eräs ystäväni vedimme aina rajan tiettyyn kellonaikaan. 😀 Pohdinkin usein miten hyödyntää kaikki aamun tarjoama potentiaali – haluanko urheilla, työskennellä vai vaikka meditoida ensimmäisinä aamutunteina jotta päivä lähtisi hyvin ja ”tehokkaasti” käyntiin. Parasta olisi tietenkin herätä kukonlaulun aikaan ja tehdä kaikkea tuota jo ennen aamiaista. 

En ole vielä Suomessa onnistunut vastaavaan, Etelä-Afrikan rytmiini pääsemään, nukkumaanmeno kun venyy arkisinkin poikkeuksetta puolilleöin. Tästä aamusta motivoituneena aion sen tehdä, aikaistaa rytmiäni. Toki sosiaalisia menoja en halua karsia, mutta pyrin menemään suoraan nukkumaan kotiintultua. Todistaa mahdollisimman monta auringonlaskua, ja herätä aikaisin ulkoilemaan. Taidankin kysellä inspiraatiota/vinkkejä parilta ystävältäni, krhm Jenna. 😀 

Onko siellä samanlaisia vuorokaudenaika hifistelijöitä? Onko teillä muuten lempiauringonlasku spotteja joita suostutte jakamaan? Ei tarvitse olla Helsingissä, toivon nimittäin salaa lähteväni pian spontaanille Suomi-roadtripille tai purjehdukselle… Kuvat on arkistojen aarteita puhelimestani juuri aamu-ja iltahetkiltä Kapista – tänä aamuna ei nimittäin kaivettu kameraa lenkillä esille. 😉

xxx

P.S. Kiinnostaako teitä Cape Town -aiheiset jutut? Toki parasta on elää hetkessä ja kirjoittaa ajankohtaisista aiheista – minulle Kapkaupunki on kuitenkin niin rakas ja muistontäyteinen paikka jossa oivalsin miljoona asiaa elämästä, että mielellään kirjoitan aiheesta, jos koette sen kiinnostavaksi sisällöksi. <3