En ole perfektionisti, mutta mm. keittiön kuiva-ainekaapit aiheuttavat minulle toisinaan mielenmataluutta. Pussia pussin takana. Erikokoisia pahvipakkauksia. Avatusta pussistaan karanneita makaroneja ja fusilleja hyllyillä. Spagetit jotka tulevat syliin kun unohdan että pussi olikin jo avattu. Lasten pettyneet ilmeet kun he ottavat aamulla tyhjän muropaketin käteensä, koska joku vain (lapsista) laittoi tyhjän paketin takaisin kaappiin ja minä en tiennyt ostaa uusia koska vanha paketti oli paikoillaan. Täydellinen katastrofikaappi.

”All mess around” ja toimimattomat käytännöt aiheuttavat mulle jotenkin kireän olon. Järjestys, toimivuus ja tilantuntu taasen saavat oloni rennommaksi ja luovemmaksi. Pinterest, jokaisen hyggeilijän paratiisi. ”Kitchen organizer” haulla tuli mahtavia tuloksia ja tartuin rasiaorganisointi ideaan. Toimii.

Yhdessä viikonlopussa en kaappia saanut kokonaan siistittyä (vain puolet), koska minulla ei ole varaa ostaa kymmeniä säilytyspurkkeja kerralla, joten  siksi tämä on projekti. Kaapissa on myös joitakin juttuja, joita ei voi muovirasiaan laittaa, kuten talouspaperirullapaketit. Ajattelin että kori niille olisi hyvä, mutta en ole osanut vielä päättää mitä materiaalia haluan korin olevan ja minkä kokoinen tai muotoinen. Myös vauvanruokien säilytysratkaisu on avoimena edelleen.

Lasipurkit olisivat tulleet halvemmiksi, mutta kaupassa niitä tutkailtuani huomasin, että minun (ja lasten) käyttöön ne ovat hiukan liian raskaita ja kömpelöitä. Valkoinen tussi unohtui hankkia myös, jolla merkata kivoilla koukeroilla purkin kylkeen tarvittavia merkintöjä. Toistaiseksi teippasin purkkien kansiin paperipalaset joissa lukee parasta ennen päiväykset ja niiden jauhojen osalta mitä ne ovat, joita ei välttämättä toisistaan erota, että onko kyseessä korppujauhot vai mannasuurimot.

Ihan mahdoton draivihan tämmöisestä projektista tuli. Yht’äkkiä halusin organizer vähän kaikkea. Kuivakaapin siivouksen ohessa olin myös tori.fi kauppias. Myin kaksi kylmäkonetta ja ostimme yhden tilalle. Meillä oli aikaisemmin jääkaappi ja pakastinkaappi erikseen. Emme kuitenkaan ole erityisen pakastesäilöviä ihmisiä ja kaupassa käymme sen verran usein (koska se on lähellä) ettei kylmätilaa tarvitse olla paljon. Rintamamiestalossa asuessa etuna on, että perunat ja muut juurekset voi kyllä säilöä kellarissa kesät talvet, ei niitä ole pakko laittaa jääkaappiin.

Hankimme siis kahden kaapin tilalle yhden jääkaappipakastimen. Uusivanha rosterikaappi hurmasi minut estetiikallaan ihan täysin. Kahdesta vanhasta kaapista tuli enempi rahaa kuin uuteen meni, joten voin ostaa lisää rasioita kuivakaappiin <3 Yksi 4 vuotta vanha kaappi myöskin vie vähemmän energiaa, kuin kaksi 10 vuotta vanhaa kaappia. Säästöä kaikin puolin.

Säästöä tilaan / tilantuntua keittiöön kylmäkoineiden vaihdoilla tuli mukavasti. Pystyttiin kääntämään keittiön pöytä ensimmäistä kertaa ikinä poikittain ikkunan eteen. Koska meillä on enempi porukkaa talossa vain joka toinen viikko, voi pöydän työntää tosi lähelle ikkunaa silloin kun kaikkia tuoleja ei tarvita.

Keittiömme ei ole mitenkään suuren suuri tupa, puuhella/leivinuuni itsessään vie jo parin neliön verran yhdestä nurkasta tilaa, mutta se on aivan korvaamaton lämmönlähde talviaikaan vanhassa talossa. Samalla lämmityksellä valmistuu luonnollisesti myös ruoat. Pidän myöskin vanhahtavasta tunnelmasta, jonka tulisijat antavat. Puuhellan vieressä oleva puinen säilytysarkku toimii puulaatikkona, laskutilana ja ylimääräisenä istuimena.

Mulla on vielä reilu 2 kk vauvavuotta jäljellä ja on kyllä kiva laittaa kotia ennen kuin on palattava takaisin töihin. Sitten voi tulla töistä kotiin, eikä kaaos iske silmille. Niin minä juuri nyt tulevaisuuttani kuvittelen.

-Heidix

Asunko maalla vai kaupungissa? No siis.. ..maalaiskaupungissa keskellä ”ei mitään”. Pihastamme ”ei mitään” puolelle eli metsään on n. 50 metriä. Piipahdettiin siellä 9v tyttäreni kanssa toissailtana tositarkoituksella  rasian kera. Käytettiin jokamiehenoikeutta.

-Onkohan siellä miten hyttysiä. Oiskohan pitänyt laittaa Offia?

-Ei sielä paljoo oo, vastasi tyttö. Tyttö pysyi ”ei mitään” puolella polulla, hyppien ja huitoen. En edes tiennyt että ihminen voi liikuttaa käsiään ja nostella jalkojaan niin nopeasti.

– On näit kyl sittekin ihan sika paljon, kuului jostain takaani kun tarvoin pitkin varpuista sammalikkoa. -OIS VARMAAN PITÄNYT LAITTAA SITÄ OFFIA! Kuului niin kovaa, että varmasti kuulin siihen 10 metrin päähän. Vedin hupparin hupun päähäni ja keräsin sisulla (tana) 3dl mustikoita / 30min. Sen verran mitä yksi piirakka vaatii. Mustikat olivat harvassa ja itikat isoimpia kuin ne mustikat, jokainen kutiava legginssin läpi purtu paukama oli silti arvoisensa.

Netti on reseptien aarrearkku. Annoin isännälle tehtäväksi etsiä jonkun helpon mustikkapiirakkareseptin vauvan hoidon lomassa, sillä aikaa kun keräsin mustikat. Mies teki just eikä melkein niin kuin pyysin. Hän löysi tämän -> valion helpon mustikkapiirakan ohjeen.

Oli kyllä helppo. Ja hyvää. Suosittelen!

Itikoiden aiheuttamat paukamat ilmeisesti vaikuttavat mustikkapiirakan valmistuksen verran, koska tunnin päästä paukamat olivat joko kadonneet tai vain unohdin ne. Mutta silti, vaikka kaikki lisäaineeton on hyväksi, en mitenkään erityisesti hingu olla lisäaineeton luomumarjanpoimija. Kyl jonkunlaista itikkasuojaa on ihan järkevää käyttää.

-Heidix