Näytän ihan tavalliselta äidiltä, mutta oikeasti olen ainakin kosmetiikan käytön osalta piilohörhö ja ekohippi. Kerron miksi:

En värjää hiuksia. Viimeksi laitoin raitoja vähän alle kaksi vuotta sitten ja vuosi sitten leikkasin hiukset reilusti lyhyemmiksi niin, että latvoista lähti pois kaikki purkista tullut väri. Ja kyllä, nyt hiukseni ovat tumman maantien väriset, mutta olen niihin oikein tyytyväinen. (Vaikka kyllä pakko myöntää, että kun katselen kuvia, joissa minulla on pitkät tummanruskeat hiukset, väkisinkin käy mielessä, että miksi ihmeessä haluan pitää tällaista harmaata moppia)

En juurikaan meikkaa. Meikkaamisen lopetin vuosi sitten ja se oli vaikeaa. Aloitin meikkaamisen 13-vuotiaana ja siitä alkaen olin meikannut joka päivä, siis joka ikinen päivä, myös kotona ja mökillä. Sanoin ihmisille, että olo tuntuu suttuiselta ja siltä, etten ole ollenkaan herännyt, jos en ole meikannut.

Sitten vain yhtenä päivänä lopetin sen ja päätin että saan kelvata ilman. Tosin kyllä laitan mineraalimeikkivoidetta ja ripsiväriä, jos tiedossa on asiakastapaaminen tai jos muuten on joku erikoispäivä, jolloin haluan näyttää tavallista siistimmältä. Joskus luin jonkun jutun jonka mukaan se, että pystyy menemään kauppaan ilman meikkiä, kohentaa itsetuntoa. En silloin uskonut siihen pätkääkään, mutta nyt huomaan, että se olikin kyllä oikeastaan ihan totta.

En käytä shampoota, nestesaippuoita, kasvojenpesunesteitä, kosteusvoidetta enkä aurinkorasvaa. Pesen koko kehon, hiukset ja poistan mahdolliset meikit itse tekemälläni kookosöljysaippualla, tai välillä Meine Base- mineraalisuolalla. Ensimmäinen erä saippuoita valmistui vuosi sitten ja on toiminut ihan loistavasti, en kaipaa mitään muuta. Vuodessa meni ehkä viisi saippuapalaa ja uuden erän tein viime syksynä. Silmämeikit poistan kookosöljyllä tai sheavoilla ja jos iho kuivuu kovasti (olen onnekas ja niin käy harvoin), käytän näitä myös kosteusvoiteen tapaan.

En käytä hiustenmuotoilutuotteita, paitsi kuivashampoota joskus. Aikaisemmin leikkasin itse hiukseni ja pidin niitä aina kiinni. Viime syksynä kuitenkin päätin leikkauttaa ihan oikean hiusmallin kampaajalla ja kriteerinä siis oli se, että hiukset näyttäisivät hyvältä myös ilman muotoilua. Koska hiukseni ovat ohuet ja veltot, tehtävä oli ilmeisen vaikea, mutta ei mahdoton. Nyt hiukset näyttävät hyvältä ihan vaan pesemällä ja pörröttämällä.

En käytä kynsilakkaa. Tämän lopetin jo yli kymmenen vuotta sitten kun huomasin, että lakka haurastuttaa kynsiä! En tiedä mitä kynsilakasta nykyään sanotaan naistenlehdissä, koska en lue niitä, mutta ainakin silloin vielä väitettiin, että kynsilakka suojaa kynsiä. Ketunmarjat! Olin kymmenen vuotta (eli sen ajan jonka olin kynsilakkaa käyttänyt) kärsinyt liuskoittuvista kynsistä ja yrittänyt vahvistaa kynsiäni ties millä hoitavilla- ja liuskoittumisenestolakoilla, mutta eipä ollut mikään auttanut. Kun lopetin kynsilakan käytön, loppui liuskoittuminenkin ja kynnet kasvoivat pitkiksi ja vahvoiksi. Pitkään vielä käytin sitten kynsilakkaa juhlissa, mutta nykyään sekin tuntuu pahalta, kynnet jotenkin ”hikoavat” siellä lakan alla.

Käytän alumiinitonta luomudeodoranttia pari kertaa viikossa. Deodorantin käyttöä vähensin noin vuosi sitten ja samalla vaihdoin käyttämäni tuotteen alumiinittomaan. Nyt käytössäni on Ben&Anna, joka toimii hyvin. Tosin hikoilen oikeastaan vain jännittäessäni/stressatessani ja tästä syystä en edes tarvitse dödöä niinä päivinä, kun teen töitä kotona.