Tukkapohdintaa

Oon kyllästynyt mun hiuksiin. Monena aamuna oon katsonut itseäni peilistä ja miettinyt, että kukas pallinaama se sieltä kurkistaa. Hiukset läsöttää pitkin naamaa ja saa samalla kasvot näyttämään venähtäneiltä ja väsyneiltä (mitä ne kyllä vähän oikeasti onkin). Jotain uutta tähän kuontaloon on siis saatava. Mulla on ollut nyt viime vuodet pitkät hiukset, mutta viime helmikuussa pistin elämän risakseksi ja pätkästä pökäsin polkan. Tällä hetkellä tää mun reuhka on ylikasvanut polkka. Tai oikeastaan tää on yliylikasvanut polkka, eli toisin sanoen vähän tylsä. Tästä saa kyllä ihan kivan jos jaksaa häärätä kiharruspuikon kanssa, mutta koska en jaksa niin näytän lähinnä kuolemalta all day all night.

 

tukkaa_0.jpg

Eli mitä tehdä? Napsasta polkka uudelleen, harkita siistittyä versiota long bobista, kasvattaa taas pitkäksi vai vetästä kaljuksi? Hiusten väriä en tällä hetkellä ala vaihtamaan, teininä tuli nimittäin kokeiltua kaikki punasesta violettiin ja siitä mustaksi. Olen saanut vihdoin kasvatettua oman hiusten värin takaisin, siitä en hevillä luovu -on ollu nimittäin melkonen työmaa tämä maantienharmaan takaisin kasvattaminen. Myös sivusiili ja rastat on tullut koettua ja ne on ehdoton no no. Ideoita anyone?

Kauneus Hiukset

Neljä vuotta sitten

sessiot373.jpg

sessiot357_0.jpg

Kuvat vuodelta 2011 

Mulla oli etuhiukset ja enkelinluut. Neljässä vuodessa on kerennyt tapahtua melko paljon kivoja ja vähemmän kivoja juttuja. Jos nyt heitetään kliseet pöytään niin ilman kaikkea tapahtunutta mä en olis mä. Ja oon ihan mielellään tämmönen kun oon. Voisin melkeinpä väittää, että viimeset neljä vuotta on ollut rikkaimpia vuosia tähän astisesta elämästä -niin hyvällä kuin pahallakin. On ollut rakastumisia ja menetyksiä. Nauruja ja syviä vesiä. Mitäköhän kaikkea seuraavan neljän vuoden aikana tapahtuu? Onneksi sitä ei vielä tiedä. Paljon on itsestä kiinni, mutta ne suurimmat jutut tapahtuu jos on tapahtuakseen. Diippiä sunnuntain jatkoa toverit.

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään