Kestämätön elämäntapa

Voiko olla niin, että käytämme luonnonvarat ja sitten vasta avaamme silmämme? Vai voiko olla niin, että näemme kestämättömän elämäntyylimme ja teemme muutoksia? Voiko olla myöskin niin, että jonkin isomman tahon on rajoitettava yhtiöitä, yrityksiä ja yksittäisiä ihmisiä?  Saako yhteisestä hyvästä ja välttämättömästä varastaa?

Milloin käännymme ajattelemaan eläimiä ja kasveja, itse elämää ja sen edellytyksiä? Ne on yksinkertaisia asioita joita ihminen välttämättömästi tarvitsee. Jos rakentaa tyhjän päälle korkeaa tornia, sieltä välttämättä tippuu. Oli ne sitten pilvilinnoja, haaveita tai kestämätöntä elämäntyyliä. Eräs intiaanien näkemys on kuinka tulisi ajatella seitsemän sukupolven päähän ja elää niin, että heidänkin elämä olisi turvattu tällä maapallolla. Olisi kohtuullista jättää maapallon tila edes entiselleen omien toimien pohjalta jos ei voi paremmaksikaan sitä muuttaa. Ymmärrän hyvin heitä, jotka kärsivät ympäristöahdistusta!

Jaan teille tähän linkin, josta pääsette allekirjoittamaan vetoomuksen, jossa halutaan säilyttää Ilomantsin Patrikkasuo turvetuotannolta: https://www.adressit.com/patrikkasuon_turvetuotantohankkeestaon_luovuttava

Toinen hyvin huolestuttava adressi on Itämeren puolesta, jossa kielletään akkumateriaalitehtaan jätteiden päästäminen vesistöön puhdistamatta: https://www.adressit.com/itameri_ei_ole_akkuteollisuuden_kaatopaikka

Käsittämätöntä miten tällaiset toimet (ja monet muut!) saavat ympäristölupia aloittaa edes toimintaa! Hakemukset ovat hienoja, lupaukset ovat liikoja, heillä on tarjota työpaikkoja, mutta minkä kustannuksella?! Elämän! Tällaiset toimet eivät edistä todellista yritteliäisyyttä, tarjoa jatkuvaa työtä eivätkä tue kestävää elämäntapaa. Jatkuvaa kasvua ei ole olemassakaan!

Kuka haluaa oman kesämökkipaikan vesistön pilata? Kuka sallisi edes sellaista?  Kuka haluaa syödä liejussa kasvaneita kaloja? Kuinka monesti voimme vedota, että linnut voivat muuttaa toisaalle asumaan? Kuinka monta eläin- ja kasvilajia pitää kuolla sukupuuttoon ihmisen toimesta? Suomalaiset eivät todellakaan ole näiden mittareiden mukaan mitään luontokansaa sillä aiheutamme tällaisia seuraamuksia edelleen. Toivottavasti näille tulee loppu! Pian tai nyt heti!

Työ ja raha Puhutaan rahasta Uutiset ja yhteiskunta Vastuullisuus

Suomen ylikulutuspäivä jo ensi kuussa

Käytämme luonnonvaroja yli kestävyyden rajan, ja Suomessa päivämäärä on 12.4. tänä vuonna. Ylikulutuspäivä on vaihdellut maalis-huhtikuun väliä kahdenkymmenen vuoden ajan. Tällä perusteella tarvitsisimme 3,8 maapalloa!

Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan suurimpia Suomen syitä ylikulutukseen ovat energiatuotanto, liikenne ja ruoantuotanto.

Ylikulutus aiheuttaa ympäristöongelmia ja heikentää ekosysteemiä tuottamaan puhdasta vettä ja ruokaa. Nytkin yli 2 miljardia ihmistä kärsii puhtaan veden puutteesta.

1970-luvulla maailman ylikulutuspäivä on ollut joulukuun lopussa. Tänä vuonna arvio on todennäköisesti heinä-elokuulla kuten 2020-luvulla on näkynyt.

WWF on listannut 7 tekoa, joilla voi vähentää ylikulutusta arjessa

– Kasvispainotteinen ruoka
– Joukkoliikenteen suosiminen, lentämisen välttäminen
– Uusiutuvan energian suosiminen ja energiatehokkuuden edistäminen, sekä sisälämpötilan laskeminen
– Hukkaneliöiden välttäminen
– Yhteiskunnassa vaikuttaminen
– Muiden kannustaminen

Koen, että on helpompaa olla hajottamatta, pilaamatta ja tuhoamatta, verrattaen uusiminen, korjaaminen ja uudelleen vanhan tilan luominen vie huomattavasti enemmän energiaa, aikaa ja myös rahaa. Tässä voi viitata tavaraan, ihmissuhteeseen ja luontoon yhtälailla. Mikä saa meidät kuluttamaan yli varojen, tarvitsemaan aina vain lisää, tekemään huonompia valintoja tai halua olla tiedostamatta maapallon resurssien tilaa?

On olemassa monenlaisia haasteita, esimerkiksi älä osta mitään päivästä älä osta mitään vuoteen, lentämisen boikotointi, kotimaamatkailun lisääminen, lähiruoan ostaminen, itse viljely tai jopa omavaraiseksi alkamisen kokeilu. Olisiko sinulla heittää ehdotusta kommenttikenttään, mitä muuta voisi kokeilla vaikka määräaikaiseksi haasteeksi?

Vielä haluaisin lisätä, että vuoden 2021 käsityötekniikkana oli parsiminen ja paikkaus. Vaatteen käyttöiän pidentäminen yhdeksällä kuukaudella vähentäisi hiili- ja vesijalanjälkeä sekä jätteen määrää noin 20-30%. Ja jos jokainen suomalainen paikkaisi yhden tavaran vuodessa, silloin yli 5 miljoonaa tavaraa voisi saada jatkoaikaa palvella pidempään!

Puheenaiheet Matkat Vastuullisuus Ostokset