Oli M:n synttärit ja mun järjestelypeukalooni syyhytti oikein kunnolla. Pohdin ja pohdin, jotta mitä sitä pöytään laittais. Loppujen lopuks tulin johonkin tulokseen, ja jälleen kerran olin ottanut huomioon vaan suunnittelut, en tekemistä ja lopputulosta. Jostain syystä edelleen kuvittelen, että kaikki herkut vaan ykskaks ilmestyy pöytään ja näyttää ja maistuu upeelta, unohtaen että se on ihan omista pikku kätösistä kiinni miten käy. Otetaanpa esimerkiks kakku. Harjotuskakun kanssa kaikki meni ihan hyvin. Entäpä oikeen? No ei tietenkään. Ensimmäinen kakkupohja: lytyssä (okei tähän ehkä vaikutti se, että piti tehä isompi kakku ja tein taikinan ”varmaan jotain tän verran” -tyylillä). Toinen kakkupohja, millilleen ohjeen mukaan tehty: lytyssä! Niin masentavaa. Koska olin tuhlannut noihin aika monta kananmunaa ja tekemistä oli muutakin, koukkas E kaupan kautta ja toi valmiin kakkupohjan. Valmiin kakkupohjan! Miten nöyryyttävää. Ei varmaan monelle, mut mulle tää minä itte -kausi on tullut tällain myöhäisherännäisesti aika vahvana. No, ei siinä sitten muuta kun (melkein) itku silmässä niitä hiton täydellisiä kiekkoja täytteleen. Ostos-tv-lisäys: eikä siinä vielä kaikki. Mun piti korvaukseks koristella kakku täydellisesti ja vääntää siihen kaikkia hienoja koukeroita, mut jostain käsittämättömästä syystä en ehtiny! Eli se oli sit vaan laapittu tasaseks suklaakermavaahdolla ja päällä oli vadelmia. Otin kuitenkin kuvan – kotialbumiin. Se siitä.
Voileipäkakunkin kanssa piti vähän soveltaa, koska noh sovelsin siinäkin jo etukäteen vähän joka vaiheessa. Kyllä sen sitten kasaan sai kuitenkin:
Koska mulla on sikahyvä mielikuvitus, tarkkasilmäsimmät saattaa huomata jotain yhtäläisyyttä nimiäisissä tarjottuun herkkuun:
Joo, sit oli raparperidallaspullia, juustotähtiä ja (valmiita) kanapee-keksejä. Ja joskus aiemmin Cocon palstalta bongattuja mansikkakeksejä, joita koristin vielä sitruunamelissalla. Simppelisti digestivejä, maustamatonta tuorejuustoo ja päällyksiä.
Eiköhän siitä kaiken kaikkiaan saanut suupalaa kahvin keraks, ja nyt (taas) päätin ens kerralla valmistautua ajoissa. Muahahahahaa joopa.
