Kolmas päivä toden sanoo… vai sanooko?

PERJANTAI 3.6.2016

 

AAMUPALA: Avokado-tomaattileipä. Kauramaitokahvia. 

VÄLIPALA: Toinen aamiaiselta jäänyt avokado-tomaattileipä. Bataatti-brownieseja.

LOUNAS: Seitan-edamamepapupasta-bataatti-padia, lisää brownieseja

VÄLIPALA: Hummusleipä

ILLALLA: Falafelpita ja paljon olutta.

 

Jep. Ei alkanut vahvasti tämä aamu. Laitoin S:n aamupuuroon viimeiset pakkasesta löytyneet mustikat, ja kun S ei sitten kuitenkaan kaikkea puuroa syönyt päätin pelastaa loput mustikat bioroskikselta syömällä ne. Tottuneesti rupesin taas jätekaivoksi kun tajusin tuntiessani puuron kielelläni, että olin laittanut siihen lehmänmaitoa. Aika oli taas tullut juosta bioroskikselle, ja sylkeä puurot pois suusta. Toivottavasti S ei nyt rupea luulemaan, että tämä on soveliasta ruokapöytäkäyttäytymistä…

Tänään valmistin seitania lounaaksi. Olen yleensä tehnyt sitä gluteenijauhoista ja ravintohiivaahiutaleista mutta päätiin tänään valmistaa sen gluteeni- ja gramjauhoista koska epäilemme, että ravintohiivahiutale ei sovi O:lle. 

—

Seitanin valmistus on helppoa. Tänään tein näin:

2,5 dl gluteenijauhoa ja 1,25 gramjauhoa sekoitin keskenään.

Blenderiin laitoin: 1,5 dl vettä, puolikkaan sipulin, kaksi valkosipulin kynttä, pienen ja tulisen chilin ilman siemeniä, 1 tl savupaprikamaustetta, loraus teriakisoijaa. 

Surrautin blederillä tasaiseksi massaksi ja lisäsin sen kuiviin aineksiin sekoittaen.

Taikinasta tein sitten pieniä palleroita jotka laitoin kiehuvaan kasvisliemeen puoleksi tunniksi. Kasvisliemeen lisäsin teriakisoijaa ja balsamicoa. 

—

Illalla menimme katsomaan Queeniä + Adam Lambertia. Aivan mainio show! Keikan jälkeen meillä oli nälkä ja päätimme mennä syömään. Ystäväni J olisi halunnut mennä Iguanaan syömään mutta koska tiesin, että Sävelessä ainakin on vegaanisia vaihtoehtoja niin ehdotin, että menisimme sinne. 

Saapuessamme Hakaniemeen huomasimme kellon olevan jo 00.30 eikä monessa ravintolassa ole keittiö enää auki. Päätimme mennä Metro Food nimiseen ravintolaan. Itselläni ei ollut kovin kova nälkä, joten en välittänyt vaikka listassa ei ollut merkattua vegaaniruokaa. Kysyin voinko saada pitafalafelin vegaanisena ja vastaus oli kyllä.

Kun odotettiin ruokaa rupesin stressaamaan, että mitä jos minua ei ymmärretty, ja mitä jos pitassani onkin jukurttikastiketta. Mielestäni on epämielyttävää palauttaa ruokaa ravintolassa, ja pelkäsin, että joutusin sen nyt tekemään. Ja kuinka ollakaan, valkoista kastikettahan oli pitassani kun se saapui pöytään. 

”Tilasin tämän vegaanisena” sanoin tuskastuneena kokille. ”Se on.” kokki vastasi ”Siinä on tahiinikastiketta.” ”Aha. Kiitos.” vastasin hieman hämilläni tuijottaen alas pitaani.

Helpottuneena söin erittäin maistuvan falafelpitan. Josko huomenna onnistuisin olemaan syömättä mitään eläinperästä.