Marraskuun puuro.

Olen syönyt puuroa aina. Mannapuuroa, kaurapuuroa, neljänviljan puuroa, uunipuuroa, mikropuuroa… Kaikkea. Mutta, aina mehukeiton kanssa. Miksi? Koska olen koko ajan ajatellut, että puuro pelkilteen tai ”vain” marjoilla on mautonta.

Muutama viikko sitten päätin kokeilla puuroa r o h k e a s t i (kuulostaa siltä, kuin kyseessä olisi suurikin pulma) ilman mehukeittoa ja voinkin sanoa, että sopat ovat sen jälkeen jääneet kauppaan. Puuron oma maku on niin hyvä ja tuntuu hullulta, että olen yrittänyt piilottaa sitä. 

Sainkin ajatuksen, että voisin kerran kuussa julkaista puuroinspiraatiota täällä blogissa. Miltä kuulostaisi? 

Yksi syksyn suosikkihedelmistäni on persimon. Se sopiikin ihan loistavasti puuroon ja sitä kannattaakin nyt hyödyntää, kun moni kauppa tarjoaa persimonia edullisesti. Monesti persimonin kaveriksi on päätynyt viikunat ja ananaskirsikat. Viikunoiden satokausi on ikävä kyllä lyhyt ja loppunut jo, joskin joistain spessumarketeista voi vielä niitäkin tuoreina löytää.

Mausteiksi edellämainittuihin sekä vuodenaikaan sopii kaneli ja kardemumma. Lisäksi olen tykästynyt taatelisiirappiin, jota lourautankin usein pienen tipan annokseen mukaan makeutta tuomaan. Mums!