Helpomman peitto-projektin jälkeen kaipasin enemmän haastetta, joten päätin etsiä tällä kertaa vaikeamman mallin. Kahlasin läpi hyllyssäni pölyyntyneitä käsityölehtiä ja ihastuin valtavasti tähän pitsiseen kuvioon. Helppoa tämän peiton aloittamisessa oli se, ettei esimerkiksi aloitussilmukoita tarvinnut laskea – työ aloitettiin kutomaan keskeltä peittoa, kahdeksalla silmukalla.

Ennen työn aloitusta,  pohdin vielä vaihtaisinko tähän työhön uuden langan. Edellisissä peitoissa olin käyttänyt puuvilla-villalankaa ja jäin miettimään, miten hyvin peitto tulee kestämään ja miten helppoa sen peseminen on. Vauvaperheen arki täyttyy monista pienistä askareista ja arki voi olla välillä rankkaakin, joten en haluaisi lisätä kuormaa entisestään sillä, että peiton peseminen on hankalaa tai kovin työlästä.

Surffailin aikani eri verkkokaupoissa ja löysin Dropsin Muskat merseroidun puuvillalangan. Tuoteselosteen mukaan lanka kestää kulutusta ja pitää muotonsa. Lisäksi sen voi pestä koneessa villa- ja/tai hienopesulla, 40 asteessa. Tärkein kriteeri oli oikeastaan se, että lanka on Oeko-Tex sertifioitu, joten se ei sisällä vauvalle haitallisia tai vaarallisia aineita. Päädyin siis kokeilemaan näiden tietojen pohjalta uutta lankaa.

Tiedot

• Ohje: Kotiliesi Käsityölehti 6/2015, 36 Vauvan pitsipeitto
• Malli sopii kokeneemmalle kutojalle
• Lanka: Drops Muskat, 100 % puuvilla, 50 g = n. 100 m,
• Väri: luonnonvalkoinen
• Langan menekki: n. 6,5 kerää
• Valmiin peiton koko: n. 72 x 72
• Puikot: koko 3,5 x 5 kpl,  kahdet pyöröpuikot koko 3,5; kaapelin pituus n. 40 cm ja toinen 80-100 cm
• Aloitussilmukat: 8
• Lopullisten silmukoiden määrä: 472
• Työaika: n. 28 h

Työn edetessä silmukat lisääntyvät, joten työssä tarvitaan kahden kokoista pyöröpuikkoa. Kuvassa pyöröpuikon kaapelin pituus n. 40 cm.

Kokemuksia

Näin ensi alkuun täytyy todeta, että jos edellisen peiton kutominen oli helppoa, niin tämän tekeminen oli vaikeaa. Työssä oli vaikeinta kuvion tulkinta – en osannut lukea ohjetta oikein enkä tulkita mallikuvioita oikein. Luimme moneen kertaan ohjetta yhdessä ystäväni kanssa ja järkeilimme, miten peittoa pitää kutoa, että muodostuu oikeanlainen pitsikuvio. Yhteisen pohdintamme jälkeen pääsin sitten hyvin vauhtiin ja tärkeintä oli seurata ohjetta tarkasti. Usein mietin, miksi ohjeet on kirjoitettu vaikeasti ja siten vaikea ymmärtää. Miksei niitä voisi kirjoittaa selkeämmin ja helpommin, jotta aloitteleva kutojakin ymmärtäisi ohjeen?

Peiton aloittamiseen liittyi myös toisenlaisia haasteita, mutta oli se myös osaltaan helppoa. Helpointa oli se, ettei valittua lankaa tarvinnut erikseen sovittaa malliin eikä aloitussilmukoita tarvinnut laskea. Haasteellista puolestaan oli se, että puikkoja ja lankaa joutui pitämään tiukasti käsissä, etteivät vähäiset silmukat putoaisi puikoilta pois. Tämä puolestaan väsytti käsiä valtavasti etenkin peukalon lihas, opponens pollicis, oli kovilla. Työ onneksi eteni suhteellisen nopeasti ja silmukat lisääntyivät vauhdilla, joten peukalon lihaksetkin saivat rennomman tilan.

Peiton pitsikuvio muodostui neljästä osiosta. Ensimmäisen osan tekemiseen meni 1,5 tuntia aikaa. Tämän jälkeen siirsin työn pyöröpuikoille (kaapelin pituus n. 40 cm), koska työssä alkoi olemaan silmukoita jo enemmän. Toisen osion puolen välin jälkeen vaihdoin jälleen pyöröpuikkoihin, joiden kaapelin pituus oli 100 cm. 

Työ eteni suhteellisen vauhdikkaasti kierros kerrallaan, mutta usko pois kutomisessakin voi olla dramaa kerrakseen. Kutomis-vauhti taisi olla liian vauhdikasta, koska yhtäkkiä puikko katkesi. Kyllä vain niin tosiaan pääsi käymään! Olen käyttänyt pitkään koivusta valmistettuja puikkoja ja koskaan aiemmin ei ole näin tapahtunut. Onneksi sain pelastettua silmukat virkkuukoukulla takaisin puikoille eikä suurta vahinkoa päässyt syntymään. Kävin myös lankakaupassa puikkoa näyttämässä ja ihmettelivät myös siellä tapahtunutta. Sain kaupasta uuden puikon tilalle, mikä oli hieno juttu.

Draamaa kerrakseen – Puikko katkesi kesken kutomisen! 

Jälkikäteen mietittynä tämän peiton kutomisessa auttoi se, että olin jo aiemmin tehnyt Aaltopeiton. Pitsikuvion tekemisessä oli samoja elementtejä kuin Aaltopeitossa. Vaikka ohjetta piti seurata tarkasti eikä samalla voinut tehdä muuta, ohjasi peittoon muodostuva kuvio työtä ja peiton eteneminen oli sujuvaa. Tarkuutta vaativa työ palkitiin kauniilla pitsikuviolla.

Tämä projekti oli oikein kiva ja opettavainen muutamista hankaluuksista sekä puikon katkeamisesta huolimatta. Olin oikeastaan yllättynyt siitä, miten nopeasti peitto valmistui. Uusi lanka tuntui todella napakalta ja miellyttävältä kutoa. Valmis peitto sai myös kauniin kiillon. Lanka osoittautui siis erittäin hyväksi valinnaksi. Loppuvuodesta syntynyt vauveli sai kauniin peiton talveksi. Peitto on kestänyt käytössä hyvin.

Tarkka ohjeiden seuraaminen palkittiin kauniilla pitsikuviolla.

Ensimmäisen peitto oli aika haasteellinen, joten ajattelin tällä kertaa tehdä hieman helpomman peiton. Kahlasin läpi useita lehtiä kunnes törmäsin tähän ihanaan malliin. Peiton kuvio muodostuu pysty- ja vaakaraidoista. Muokkasin lehden ohjetta lankaan sopivaksi.

Tiedot

• Ohje: MODA 10/2013, Lapsen peitto malli 32
• Malli sopii aloittelijalle
• Lanka: BC Garn Selba, 50 % organic cotton ja 50 % organic wool, väri ruskea, 50 g = 155 m
• Langan menekki: n. 5,5 kerää
• Valmiin peiton koko: n. 90 x 90
• Puikot: pyöröpuikot koko 3,5, kaapeli 80 -100 cm
• Silmukoiden määrä: 180
• Työaika: n. 30 h

Ohje

Luo  puikolle 180 silmukkaa. Kudo ainaoikeaa 20 krs (n. 5 cm). Kun reunus on sopivan mittainen, aloita kuvion tekeminen työn oikealta puolelta: Kudo aina työn alussa 10 silmukkaa ainaoikeaa, keskimmäisellä 160 silmukalla kuvion mukaan ja työn lopussa  aina 10 silmukkaa ainaoikeaa.

Kuvio 1, pystyraita:

Kun olet kutonut 10 s ainaoikeaa, aloita pystyraidan kutominen. Kudo 20 silmukkaa oikein, sitten 2n, 2o, 2n, 2o, 2n. Tämän jälkeen 100 silmukkaa oikein, sitten vielä 2n, 2o, 2n, 2o, 2n sekä 20 silmukkaa oikein. Ja lopuksi 10 silmukkaa ainaoikeaa reunaksi. Käännä työ. Nurjalla puolella kudo taas molempiin reunoihin 10 s ainaoikeaa molemmissa päissä, ja muutoin kudo nurjat silmukat nurin, oikeat oikein. Jatka näitä kahta kerrosta kunnes työn korkeus on 15 cm. Aloita tämän jälkeen vaakaraita.

Kuvio 2, vaakaraita: 

2.1 Kudo 10 s ainaoikeaa. Tämän jälkeen 22 silmukkaa nurin,  sitten 2o, 2n, 2o, sitten 104 silmukkaa nurin, jonka jälkeen vielä 2o, 2n, 2o sekä 22 silmukkaa nurin. Lopuksi vielä 10 s ainaoikeaa. Käännä työ. Nurjalla puolella kudo taas molempiin reunoihin 10 s ainaoikeaa molemmissa päissä, ja muutoin kudo nurjat silmukat nurin, oikeat oikein. Kudon näitä kahta kerrosta kunnes työn oikealla puolella vaakaraidassa on 3 kerrosta nurjaa.

2.2 Tämän jälkeen, kun olet kutonut 10 s ainaoikeaa kudo nyt 20 silmukkaa oikein,  sitten 2n, 2o, 2n, 2o, 2n, jonka jälkeen 100 silmukkaa oikein, sitten taas 2n, 2o, 2n, 2o, 2n sekä 20 silmukkaa oikein. Lopuksi vielä 10 s ainaoikeaa. Käännä työ ja kudo nurjat nurin ja oikeat oikein. Jatka tällä mallilla siten, että työn etupuolella näkyy 3 krs oikeaa.

Vuorottele näitä kahta kuviota 2.1 ja 2.2 siten, että työn etupuolella on 3 krs nurjaa, 3 krs oikeaa, 3 krs nurjaa, 3 krs oikeaa ja 3 krs nurjaa.

Jatka sitten työtä pystyraita-mallin mukaan, kunnes työ on halutun korkuinen. Kudo sitten taas vaakaraita-mallilla. Ja lopuksi vielä pystyraita-mallia 15 cm sekä reunaksi kudo ainaoikeaa 20 krs (n. 5 cm). Päätä työ.

Valmiin peiton koko 90 x 90. Peitossa vuorotellaan vaaka- ja pystyraidalla. Reunassa on aina 10 s ainaoikeaa.

Kokemuksia

Tämän peiton kohdalla en tehnyt mallitilkkua, koska lanka oli sama kuin ensimmäisessä peitossa – pystyin arvioimaan aloitussilmukoiden määrän aika hyvin. Sovelsin alkuperäisen ohjeen valitsemaani lankaan sopivaksi ja jonkin verran oikaisin alkuperäistä ohjetta pystyraidoituksen kohdalla. Näin jälkikäteen en muista, enää että mitä tein toisin – lehtikin on jo jonnekin kadonnut!

Olen yllättynyt, että peiton tekeminen tuntui jotenkin työläältä ja kerrokset tuntuivat tulevan hitaasti. Ehkä tunne tuli siitä, että peiton malli taisi olla liian helppo – tykkään, että kutominen on vaihtelevaa. Tai ehkä nurjan kutominen on vain jotenkin hankalaa ja työlästä. Nurjan kutominen vaatii siis vain harjoittelua enemmän! Kivaa on tosin se, että  tämän peiton tekemiseen kului vähemmän aikaa kuin ensimmäisen peiton tekemiseen. Olin myös yllättynyt siitä, että osasin aika hyvin arvioida peiton koon oikeaksi. Arvioin peiton kooksi 90 x 70 ja siitä tuli 90 x 90 kokoinen. Tämän ihanan peiton sai kevätvauveli ja peitto ei ole käytössä nuhjaantunut. Kahden peiton jälkeen, voin todeta, että lanka on osoittautunut hyväksi valinnaksi.