Valmiina Avoimiin puutarhoihin

Seitsemän viikon kesälomasta toinen viikko puolivälissä ja on kyllä ollut ihana lomanaloitus. Mies tekee vielä (etä)töitä ja muutenkaan pitkällä lomalla ei iske paniikki, että pitäisi joka päivä nähdä ja kokea jotain hienoa. Voi siis kaikessa rauhassa heräillä omaan tahtiin, polkaista pyörällä aamu-uinnille, tehdä haahuilukierros puutarhassa, nauttia aamupala auringossa ja miettiä, mitä sitä tänään tekisi vai tekisikö mitään. Aurinko on tainnut paistaa joka päivä ja hellerajakin varmaan rikkoontua useimpina. Sen verran kuumaa on ollut, että aamulla napsautin ostoskoriin jotakin viilentävää, saa nähdä, kehtaako sitä koskaan täällä esitellä. Vanhaa tassuammetta puutarhaan etsiskelin, mutta ikäväkseni en sellaista löytänyt.

Pihassakin on hikoiltu pientä muutosta, etupihan rinteen reunamuurina olleet laattakivet siirtyivät pihan puolelle ja poika latoi tilalle uuden matalan muurin betonikivistä, jotka haettiin paikallisesta rautakaupasta lauantaina vartti ennen sulkemisaikaa, kun keksin, että ne on saatava nyt. Valinta oli näin helppo, kun valikoimaa ei juurikaan ollut, mutta ihan ok siitä tuli. Uusia taimiakin on pihaan ilmaantunut taas aika liuta, vaikka istuttamiselle kuuma kesäkuu ei kovin otollista aikaa ole ollut. Toisaalta en sitten taas ole ostanut yhtään kesäkukkaa, talvetetuissa ja siemenkylvöissä on ollut ihan riittämiin kasteltavaa.

Reilun viikon päästä sunnuntaina 9.7. on taas Avoimet puutarhat ja otan osaa toista kertaa peräkkäin. Eli meille saa tulla kiertelemään, juttelemaan tai hörppäämään kupin kahvia yksin, yhdessä tai vaikka koiran kanssa ja olen kaivellut pieniä taimia myös myyntiin. Viime vuonna oli tosi mukavaa, mutta harmitti, etten ehtinyt kaikkien kanssa rauhassa jutella, tänä vuonna ei varmaan samanlaista tunkua ole, joten tervetuloa! Ja toki saa ihan itsekseenkin kierrellä tai istuskella, jos siltä tuntuu :).

https://www.avoimetpuutarhat.fi/puutarhat/vihreita_unelmia/

koti piha-ja-puutarha

Kauan odotettu kevät on täällä

Vasta juuri oli puoleen sääreen lunta ja nyt jo kukkivat lumikellot, krookukset, sini- ja valkovuokot, skillat  ja kevätkaihonkukat. Tänään kokeilin maata ja se tuntui olevan ihan sula, joten otin pois aurinkosuojat puksipuilta, alppiruusuilta ja pieniltä havupuilta. En kyllä kauhean hyvin mitään suojannutkaan, mutta sen verran, etteivät ihan korpuiksi kärähdä, kun aurinko on porottanut täydeltä terältä jo ihmeen kauan. Yksi puksipuista oli hiukan etelän puolelta kuivunut, mutta muuten selvisivät hyvin eikä näyttäisi muutenkaan olleen paha talvi puutarhan kasveille. Paitsi rusakot ovat kyllä aterioineet meillä aika huolella, mutta säiden puolesta siis.

Tykkään tosi paljon krookuksista ja niitä alkaa nyt olla sen verran, että ehkä alkaa riittää. Ovat siitä mukavia, että lisääntyvät pikkuhiljaa itsekseen, jotein niiden sipuleita ei tarvitse olla joka syksy ostamassa. Jostain syystä tykkään ehkä eniten pienistä lajikkeista, vaikka suuret ovat tietysti näyttävämpiä.

Kovasti on vielä pihassa siivottavaa, ensi alkuun pitää ainakin omenapuiden leikkuujätteet ja ne aurinkosuojaoksat kerätä ja hakettaa ja haravoida koivuista pudonneet risut ja harjata loput lumen alta paljastuneet kiveykset. Ei niin mukavia hommia nämä, mutta onneksi aina välillä voi ihastella maasta herääviä kasveja ja hämmästellä, mitä kaikkea uutta sitä tulikaan viime vuonna taas istutettua.

koti piha-ja-puutarha