Ruska

Tykkään syksystä, sumuisista ja kuuraisista aamuista, hämäristä illoista, jopa vesisateesta. Mutta ei käy kieltäminen, että melkein 20 astetta mittarissa kalenterin käydessä syyskuun loppua on aika kiva bonuskesä. Eilen jäi hommat töissä vähän kesken, mutta päätin silti lähteä palaverin päättyessä  kotiin ja pitkästä aikaa hölkkälenkille metsään ja palasin töiden pariin vasta iltauutisten aikaan. Ruska oli niin kaunis peilityynen pikkujärven ympärillä, että oli pakko tehdä kaksi kierrosta yhden sijaan ja niska kenossa tuijottaa veden pinnan tuplaavaa ilotulitusta.

Pihaan en ole koskaan hankkinut kasveja ruskavärin mukaan (no okei, mongolianvaahteran hankintaan se on ehkä vaikuttanut, tai sitten olen erehtynyt vaahteralajista), koska ruska-aika on kuitenkin niin lyhyt ja voi jäädä melko mitättömäksi. Silti olen tyytyväinen, että pihasta löytyy jos jonkinlaista keltaista, oranssia ja punaista. Varsinkin vaalea keltainen erottuu hämärässä kaukaakin hyvin eikä ole tähän vuodenaikaan yhtään kauhistus. Päinvastoin sopii hyvin pihan täplittäviin koivunlehtiin. Ennemminkin nyt alkavat pinkit kukat vähän näyttää maisemaan sopimattomilta.

Viikko sitten pistin koko pihan mullin mallin, siirtelin lähinnä ikivihreitä kasveja pihan puolen istutuksiin näkyvämmille paikoille. Olin tullut siihen tulokseen, että perennapenkit ovat tylsiä ja haluan kukkien sekaan paljon pensaita ja pikkupuita ja mielellään talvivihantia, etteivät penkit ole puolta vuotta mulloksella, jos lumettomista talvista vaikka tulee uusi normi. Ja toki tykkään niistä myös kesäaikaan. Mongolianvaahterakin muutti tien poskesta kukkapenkkiin ja vähän tosiaan mietin, mikä sen oston motiivi on ollut ja olikohan ollut tarkoitus ostaa joku vähän eksoottisempi lajike. Vähän veikkaan näin. Taisi olla viimeinen alennusmyynti ja kasvit lehdettömiä, kun tuo meille muuttu. Mutta onneksi sillä on edes kaunis ruskaväri, joka nyt pääsee oikeuksiinsa.

Muita kauniin syysvärin omaavia kasveja meillä ovat pikkusyreeni, villiviini ja angervot, erityisesti koivuangervo ja loistoangervo (jälkimmäisen nimestä en kyllä ole ihan varma)  sekä ruusupensaat. Oravien ansiosta meillä kukkii myös auringonkukkia vähän siellä sun täällä, paremmin kuin koskaan itse kylväen.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *