Dagen efter

Näistä juhlista ei tullut krapulaa, mutta olo oli aamulla kuin maratonin juosseella (tai millaiseksi kuvittelen olon maratonin jälkeen). Olen käyttänyt varmaan toistakymmentä kesää samoja juhlakorkkareita ja nyt investoin uusiin Peter Kaiser -kenkiin ja vaikka tuntuivat tosi hyviltä jalkaan, niin säären ulkosyrjät väsyivät oudosti. Johtui ehkä tuosta avoimesta kannasta, jollaiseen en ole tottunut. Nappasin kengistä kuvankin, kun jotenkin kuvastivat omaa oloa niin hyvin lenksottaessaan aamulla keskellä eteisaulan lattiaa. Ne varsinaiset pihakuvat löytyvät sitten tuolta alempaa 🙂

Ensimmäisen todellisen lomapäivän aluksi kiertelin katselemassa eilisestä sateesta toipuvia kasveja. Syreeneissä ei varmaan ole koskaan ollut tällaista määrää kukkia ja oksat taipuivat jo eilen niin, että pelkäsin koko pensaiden katkeavan. Sain kyllä hienot rippikuvat pojasta nuokkuvien oksien alla vieraiden lähdettyä ja sateen hiukan hellittäessä. Perennoista päivän kukkija on ehdottomasti ruiskaunokkia muistuttava vuorikaunokki, joka siis on monivuotinen. Kasvi on tosi kova leviämään, joten jos ei tykkää rehevästä pihasta, niin tämä kannattaa unohtaa. Minä rakastan! Toisen vaikeasti hävitettävän viiruhelpin (tai sitten kuvissa näkyvän kirkkaan oranssin tulikellukan) kanssa ihan mahtava yhdistelmä ja jos ekat kukat leikkaa kukinnan jälkeen pois, kukkii vielä toisen kerran. On myös ihan loistava leikkokukka.

Laitettiin tänään lasten kanssa tikkataulu ja riippukeinu ja kaivettiin pesisräpylät ja pallo esiin, vaikka tuuleekin kovaa ja ilma on kylmä. Aurinko kuitenkin paistelee välillä mukavasti, kaksi jääkaappia on täynnä ruokaa ja herkkuja ja meillä on loma!

Piha on nyt aivan parhaimmillaan, eikä tunnu tykkäävän pahaa viileistä keleistä, ehkä pikemminkin päinvastoin. Tässä viikon ensimmäinen kuvasatsi vuorikaunokeista, syreeneistä ja mirrinmintusta, tuo vuorikaunokin syvä väri on kyllä minusta aivan lumoava ja sitä löytyy meiltä aika monesta paikkaa.