Nuokkuva syreeni

Meillä on etupihalla tien varressa viisi suurta syreeniä, joissa on tällaiset ihan mahtavan tiheät, nuokkuvat kukinnot. Minusta nämä näyttävät nuokkusyreeniltä, vaikka muistin niiden olevan unkarinsyreenejä. Minun piti syksyllä leikata alas tämä nimenomainen mannekiinitaimi, koska tämä kasvaa muiden etupuolella eikä näin ollen avaa näkymää tielle ja peittää kohta edessään kasvavan pionin ja jaloangervot. Vierestä leikkasinkin keväällä ne aiemmin dokumentoimani rinneangervot, mutta tämän leikkaus jäi syksyyn tai seuraavaan kevääseen. Ohjeissa neuvotaan nuorentamaan syreeni varovasti harventamalla, mutta hätäiseen luonteenlaatuuni sopii paremmin kerrasta poikki -leikkaus. Kuvittelisin pensaan siitäkin toipuvan. Jos tästä tekee vapaasti kasvavan aidanteen, niin kannattaa huomioida, että kasvaa yllättävän korkeaksi ja yläosastaan leveäksi, joten sitä ei voi istuttaa kovin tiheään, jolloin taas ei ole alaosastaan täysin peittävä. Eli eteen kannattaa istuttaa jotakin matalampaa pensasta. Asia aukenee ehkä tuosta alimmasta kuvasta. Ehkä sillä pikkuhiljaa tapahtuvalla nuorentamisella saisi tuon alaosankin pysymään tiiviimpänä, mutta meillä on edessä nuo rinneangervot, joten ei ole tarvis.