Syksyn kaunein vuokko

Otsikoksi meinasi tulla tämän kesän ainoa perennaostos, kunnes muistin ostaneeni keväällä koivujen alle muutaman patjarikon. Siis niiden lisäksi ainoa ostos on ollut tämä syysvuokko, jonka kukintaa olen kovasti odottanut. Ostin tällaisen myös parisen vuotta sitten aika myöhään syksyllä ja sitä ei seuraavana kesänä enää  näkynyt. Tämän istutin omenapuun suojaan ja pidän kovasti peukkuja, että ehtii kunnolla juurtua ja selviää talvesta. Vuokot ovat suuri rakkauteni ja aion ehdottomasti hankkia niitä lisää, mutta niitä näkee taimistoilla harvakseltaan. Toivon paikantaneeni myös sen viime kesänä kaverilta saamani arovuokon, jota en edes muistanut, ennenkuin löysin täältä kuvan siitä. Syysvuokon lisäksi omenapuun alla kukkii yksi pieni jaloangervo, joka toivottavasti tuosta leviää. Väri on ehkä tänne syvään varjoon ja kauaksi talosta vähän turhan tumma, onneksi peipit tuovat kirjavilla lehdillään vähän valoa. Ja näkyyhän noissa kuvissa taka-alalla saniaisten seasta pilkistävän myös syysasteri. Kuvittelenkohan vain, vai ovatko nuo saniaiset pysyneet tänä kesänä jotenkin parempina kuin yleensä?