Kurpitsa karkuteillä
Jätin keväällä kasvilavaan tilaa jollekin, mutten vielä kesän alussakaan tiennyt mille. Kodinhoitohuoneen puutarhatarvikkeille pyhitetystä kaapista löytyi koriste- ja kesäkurpitsan siemeniä, joten tökkäsin enempiä ajattelematta muutaman siemenen suoraan lavaan. Tiedän toki, että ne olisi pitänyt esikasvattaa ja tiedän, että molemmat vaativat useamman neliön tilaa, so what ? Ei muuta kuin siemeniä kastelemaan ja pikkuruisia taimia hoivailemaan. Kurpitsat ovat siitä mukavia, että niiden kasvun suorastaan näkee. Nyt sitten ollaan siinä vaiheessa, että pienet maailmanvalloittajat ovat kasvaneet isoksi ja päättäneet, että tämä hiekkalaatikko ei niille riitä ja suuntaavat nyt pontevasti kohti perunamaata. Koska perunat on jo melkein popsittu, niin siellähän sitä lääniä riittää, välissä tosin on pikkuinen kukkamaa. Epäilemättä nämä monsterit painelevat parin kuunliljan ylitse muutamassa päivässä. En tiedä, saadaanko näistä satoa ennen pakkasia, eikä sillä ole niin väliäkään, kasvun ihmettä on silti aina hieno seurata ja minä tykkään kovasti rehevästä vihreästä. Muutaman koristekurpitsan toki mielelläni ottaisin rapunpieleen syksyn koristukseksi, kesäkurpitsasta ei niin väliä.
Mitähän, jos ensi vuonna suunnittelisi kylvöt etukäteen?
