Sinistä ja valkoista

Loma on hyvä silloin, kun ei tiedä, mikä viikonpäivä on, päivämäärästä puhumattakaan. Jos lisäksi huomaa nukkumaanmennessä, ettei muistanut harjata hiuksia päivän aikana lainkaan ja sänky on petaamatta, niin loma hipoo täydellisyyttä. Näiden lisäksi olen ihan lomalla näiden kuvien kanssa, toivottavasti ei tule kovasti kertausta. Pinkkejä kukkia muistan jo postanneeni, mutta nämä siniset ja valkoiset taisivat unohtua, joten tässä niitä. Ensimmäisessä kuvassa on jokin tädyke. Tykkään tuosta kukan muodosta tosi paljon, joskin tämä on vähän liian hento minun makuuni, sillä vaatii tukemista.

 Karpaattienkellot ovat pikku hiljaa alkaneet levitä. Valitettavasti etanat tykkäävät niiden kukista, jotka muutenkin ovat kuihduttuaan rumia, joten niitä on nypittävä, mikä ei ole perennalle suotava ominaisuus, vaikka kukat kauniita ovatkin.

Pysytään tuossa kuivassa kivikossa kuusen juurella. Kattomehitähdet kukkivat tänä vuonna hyvin, vaikka meinaavatkin hautautua noihin loputtomiin kuusenneulasiin.

Myskimalva

Huonosti tuli taas tänä vuonna tuettua ritarinkannukset ja kasvavatkin nyt vähän miten sattuu. Muutenkaan kukinta ei ole paras mahdollinen.

Tätä kaunista, mutta viheliäistä joka paikkaan leviävää vuohenkelloa kannattaa välttää kaikin keinoin. Kun se on kerran pihaan päässyt, eroon pääseminen on täysin mahdotonta.

Ja samat sanat tästä peurankellosta.