Omenaa kaikissa muodoissa
En millään ole raskinut hävittää kahta vanhaa käppyräistä omenapuuta, vaikka niiden kitkeriä ja madonsyömiä omenia ei syö tuoreena kuin linnut ja ne levittävät muumiotautia. Ensi kevättalvella on tarkoituksena madaltaa niitä, jolloin raakileiden harvennus ja muumioiden keräys helpottuisi. Nyt on lisäksi uusikin omenapuu alkanut tehdä satoa ja vaikka puu on vielä pieni, niin emme pysty syömään senkään satoa sitä tahtia, kun sitä kypsyy. Niinpä olen keittänyt sosetta ja tehnyt tähtianiksella maustettua soppaa, kuivannut hamsterille, pakastanut piiraita varten, laittanut possunkin seuraksi. Eilen tehtiin kuopuksen kanssa piirakka, tänään luvassa uuniomenoita ja sitten alkaa kyllä meikäläisen mielikuvitus loppua. Marmeladia voisi vielä ehkä yrittää, mutta mehua en ala keittämään, johonkin pitää vetää raja. Töissäkin omenista on jo ylitarjontaa, samoin naapurustossa. Kauhulla ajattelen sitä aikaa, kun molemmat uudet puut alkavat tehdä kunnolla satoa. Tarvii pitää huoli siitä, että nämä uudet puut pysyvät pieninä ja muistaa harventaa raakileita keväällä ronskilla kädellä, mieluummin vähän isoja omenoita kuin paljon pieniä. Ja muistaa ruiskuttaa puut keväällä vähintäänkin rasvattomalla maidolla, jotta tuholaisten munat eivät pääsisi kuoriutumaan. Jos nyt suunnittelisin pihaa, taitaisin laittaa vain yhden perheomenapuun. Seuraksi voisi sitten valita päärynän, luumun, kriikunan tai kirsikan, jos haluaisi enemmän satoa ja kaunista kukintaa.
Ensimmäistä Suomen luonnon päivää vietimme esikoisen kanssa 12 kilometrin maastopyöräilyllä, keräsimme vähän kantarelleja ja ihastelimme pientä metsäjärveä ja upeaa harjumaisemaa. Poika sai vielä kipinän lähteä yksin pyörällä kalareissulle. Toinen puoli perheestä ihasteli uutta tekonurmikenttää Hämeenlinnassa ja sinne kävi tie tänäkin aamuna klo 7.30. Ihmeen reippaasti sujuivat aamutoimet ajankohdasta huolimatta. Toisaalta viikonloppuisin kannattaa pitää arkirytmistä kiinni, ettei maanantaiaamu tyrmää. Minä käperryin kyllä vielä peiton alle kuuntelemaan sateen ropinaa ja lueskelemaan Piin tarinaa. Mikään ei ole mukavampaa kuin kiireettömät sadeaamut hyvän kirjan kanssa !
Edelleen tunnistamattoman omenpuun satoa. Puutarhapäiväkirjassani luki vain, että istutettiin kaksi omenapuuta, plääh !
Hamsterin talviruokaa
Grahamjauhoilla tulee parempi, kauniimpi ja terveellisempi piiras. Omeniksi valitsin sekä happamia maun vuoksi että makeita punaisia näön vuoksi.
Soseesta ja keitosta tuli kauniin väristä, kun soseutin omenat kuorineen
Uunipossua omenan ja rosmariiniperunoiden kera, siideri meni kokin suuhun, vaikka olisi sopinut sekaankin
