Täydellinen aamu
Parempaa hetkeä ei voi olla kuin se, jolloin sadeyön jälkeen pilvet repeävät ja ensimmäiset auringonsäteet osuvat kasveissa kimmeltäviin sadepisaroihin. Jos tästä myöhästyy tunninkin, niin pisarat ehtivät haihtua ja aamu muuttuu maagisesta vain tavallisen kauniiksi. Onneksi satuin heräämään omia aikojani kahdeksan maissa ja osuin lehti kainalossa pihakierrokselle juuri tuona hetkenä. Loppukesässä on muutenkin jotakin erityistä, ehkä se on lähenevän syksyn alitajuntainen tiedostaminen, jolloin kaiken kauniin katoavaisuus laittaa nauttimaan siitä täysillä. Ja voi näitä leppeitä syyskesän iltoja, jolloin voi ex-tempore istua naapurin terassilla auttamassa uuden kirsikkaliköörin säilöntää tyhjentämällä viimevuotista ja katsella värillisten lyhtyjen syttymistä kauniissa puutarhassa!
