Vielä kerran sipuleita

Aina kun kuvittelee, että nyt se hulluin työviikko on koettu, niin eiköhän seuraava lyö taas laudalta. Pääsin kyllä työasioissa pariksi päiväksi tosi hienoihin maisemiin, joissa olisi sielu levännyt, jos olisi ehtinyt. Lopultakaan ei ulos ehditty kuin iltapimeällä otsalamput päässä lenkille ja ulkoporeammeeseen lillumaan. Pikkuhiljaa alan ymmärtämään sitäkin, miten monessa työssä on aika vaikea noudattaa terveitä elämäntapoja. Vaatii itsekuria jättää palaveripullat ja jälkiruuat väliin tai lähteä lenkille muiden korkkaillessa oluita ja kaivellessa esiin sipsipusseja. Itselleni se on onneksi melko helppoa, varsinkin, jos edellisenä iltana on ollut pikkujoulut 🙂

Reissusta kotiutuessani ajattelin palkita itseni parilla amarylliksen sipulilla, joten kurvasin matkalla Plantageniin. Vaan ei tullut amarylliksiä, vaan jättikassillinen kevätkukkasipuleita. 75%:n alennus on jotain, mitä en kykene vastustamaan, vaikka pystyisin kieltäytymään kaikista maailman herkuista. Varsinkin kun tarjolla oli vielä kaikkia ihanuuksia. Piilottelin sitten tänään viidenlaisien tulppaanien, narsissien, krookusten, helmililjojen ja ukkolaukkojen sipuleita. Koko marraskuun kaivattu auringonpaiste houkutteli kasaamaan vielä yhden peräkärryllisen puutarhajätettä ja väsäämään kasvihuoneen katonreunaan havuköynnöksen. 10 tunnin yöunien ja ulkoilun jälkeen alkaa olokin olla taas jo ihan jees.