Etätyönoviisi

Vaikka olen ict-alalla, etätyöt eivät ole koskaan olleet minulle mahdollisia. Tuhlaajapojan sairastuttua (vatsatautiin) sain kuitenkin varoiksi komennuksen kotiin ja kaksi päivää olemme harjoitelleet, minä keittiön pöydän ääressä, mies kellarin työhuoneessa ja lukiolainen omassa huoneessaan.

Työpiste olisi kannattanut suunnitella etukäteen, itse aloitin keittiön tuolilla koneet puolivalmiin palapelin päällä. Tänään oli jo paremmat puitteet, joskin sain myös kolmannen läppärin, joten mies söi tänään päivällisen olohuoneessa, kun ei mahtunut enää pöytään.

Aamuisin on mukava nukkua tunti pidempään, kun ei tarvitse laittautua eikä matkustaa, hampaat kyllä kannattaa pestä, vaatteet pukea ja aamupala syödä, muuten ne jäävät tekemättä. Testasin ekana päivänä 🙂 . Kahvitunnilla voi käydä ulkona nauttimassa auringosta ja tänään mietin, miksen tee niin koskaan töissä. Toisaalta päivät ovat venähtäneet, kun ei tarvitse lähteä kotiin, tänäänkin lipsahti puoli seitsemään, joten tuossa täytyy ryhdistäytyä. Omia projektipäällikön töitäni en pysty vielä täysipainoisesti kotoa tekemään, mutta toisaalta saan nyt tehtyä sellaisia töitä, joihin normaalisti ei tahdo riittää aikaa. Huomenna luvassa on palaveripäivä, vähän jännittää, miten se sujuu.