Helteisessä Amsterdamissa

Mies halusi ehdottomasti päästä reissuun ja yritimme etsiä suht lyhyeltä etäisyydeltä vajaaksi viikoksi kivaa paikkaa, jossa todennäköisesti olisi hyvä sää. Päädyimme Amsterdamiin, jonne osui kaikkien aikojen kovimmat Hollannin helteet. Kun varjossa on 38, on oikeasti melko kuuma 🙂 .

Olimme kaupungissa viimeksi kolme vuotta sitten kahdestaan ja kiersimme silloin museot, joten nyt kuopuksen (17v) kanssa kiersimme ne kaukaa. Vuokrasimme pyörät 4 päiväksi, mikä oli ehdottomasti paras ratkaisu. Maa on virallisen nimensä mukaisesti alavaa, joten pyöräily on fyysisesti tosi helppoa. Hirmuisesta helteestä huolimatta teimme kaksi pitkää pyörämatkaa, ensin tuulimyllyjä katsomaan Zaaniin ja sitten Martenin kalastajakylään. Näistä valitsisin ehdottomasti jälkimmäisen, jos valita pitäisi.

Molemmilla reissuilla minun mielestäni parasta olivat juurikin pyörämatkat. Ensimmäinen reitti kulki pienten kanaalien varjoisia varsia kauniita pyöräteitä pitkin (tosin loppumatkasta täytyi ylitellä rautateitä ja moottoriteitä) ja jälkimmäiselle valitsimme pittoreskin rantareitin. Tuulimyllyjen eläkepaikaksi oli valittu muuten melko ruma kylä ja paikka oli aikamoinen turistirysä. Kävimme kanavaristeilyllä, joka sekin oli minimaalisen lyhyt kierros tuulimyllyjen ympärillä ja lämpötila laivalla vastasi huonoa suomalaista saunaa.

Marten oli vastaava turistipaikka, varmasti kaunis satamineen ja pikkutaloineen, jos krääsäkaupat, ravintolat ja ihmiset poistettaisiin. Onneksi päätimme polkea myös Martenin majakalle, vaikka poika vähän vastusteli, kun matkaa sinne peltojen poikki kertyi jokunen lisäkilometri. Pyörätien ja laitumen välinen kaista oli kylvetty täyteen kesäkukkia ja oli aivan ihana! Itse majakalle ei päässyt, mutta siellä oli ihana pieni uimaranta. Amsterdamin ympäristö on siitä outo, että vaikka vettä on joka puolella, missään ei ole kunnollista uimapaikkaa. Tai ainakaan me emme löytäneet. Ihmiset kyllä uivat siellä täällä laivojenkin seassa, mistä vain jotenkin pääsi kanaalista ylös kapuamaan ja mekin kävimme kerran kaupungissa paikallisten seurassa pulahtamassa.

Hotellimme oli aika hieno ja siellä oli kuntosalin yhteydessä kaksi saunaa ja suihkuosasto, jossa oli erilaisia suihkuja ja jäähilekone, jota kutsuttiin nimellä ice fountain. Kävin päivittäin pyöräreissun jälkeen putousmaisessa jääkylmässä suihkussa ja kippasin vielä niskaan saavillisen kylmää vettä jäähileillä höystettynä. Jäähileiden varsinaista käyttötarkoitusta emme oikein keksineet, mutta hauskahan niillä oli perheenjäseniä kiusata. Saunat ja suihkut olivat unisex-mallia eli uikkarit olivat tarpeen.

Pyörät vuokrasimme hotellin luona olevasta vuokraamosta nimeltä AmstelBike. Näinen valitsi meille hyväkuntoiset mustat pyörät, joilla oli tosi mukava körötellä sekä kaupungissa että maaseudulla. Minun pyörästäni puhkesi kuitenkin yhtenä päivänä rengas, onneksi vain 4 km:n päässä vuokraamosta. Jos olisi puhjennut n. 40-50 kilometrin Martenin reissulla, en tiedä, mitä olisi tehty. Kun palautimme pyörää, paikalla oli nuori mies, joka selvästi harmistui ja tempaisi tilalle rivistä ensimmäisen todella huonokuntoisen pyörän, jossa satulakin oli aivan rikki. Yhden kaupunkireissun mies sillä ajoi ja minä ihmettelin punaisena vilkkuvaa rengasta, kunnes selvisi, että siitä paistoi sisärengas läpi. Mies meni uudestaan liikkeeseen ja sai tällä kertaa kunnollisen pyörän tilalle. Kovin hyvä kuva ei liikkeestä jäänyt.

Pyöräreissujen lisäksi parasta antia olivat pakollinen kanavaristeily, kasvitieteellinen puutarha ja Vonderpark-puisto. Ruokapaikkojen etsiminen on pahimpaan turistiaikaan ihan sattumankauppaa, kivoimpaan paikkaan osuimme viimeisenä iltana, nimi oli Kapitein Zeppos. Nyt oli vielä maailman suurimpiin kuuluva Pride-viikko alkamassa ja väkeä oli ehkä normaaliakin enemmän. Oli kyllä hauska seurata normaalistikin vapaamielisen kaupungin vilskettä, joskin prostituution ja coffee shopit voisi minun puolestani kyllä kieltää.

Kasvitieteellinen museo oli aivan ihana. Useimmat suurkaupunkien vastaavat ovat olleet pettymyksiä, esim. Madridissa, mutta jostain syystä tästä tykkäsin ihan hirveästi. Siellä oli myös yksi kasvihuone perhosia varten. Mies ja poika tosin vähän kärsivät kuumuudesta ja kosteudesta, minua ei tässä paikassa haitannut yhtään :)

Hotellimme oli Mövenpick ja sen sijainti pyörillä liikkuessa oli hyvä ja pyörät sai yöksi parkkihalliin. Meillä oli väljä junior suite -huone, johon mahduimme kolmistaan ja joka oikeutti joihinkin etuisuuksiin, kuten ilmaiseen minibariin ja executive loungeen, jossa oli happy hour klo 17-19 ja tarjolla lämmintä ja kylmää välipalaa ja viiniä ja olutta. Muuna aikana tarjolla oli alkoholittomia juomia ja hedelmiä. Puoli viideltä respassa oli suklaa-aika ja tarjolla ilmaiseksi joko suklaata tai jäätelöä (Amsterdamissa on muuten, hämmästyttävää kyllä, mainio juomavesi, jota helteen ja suklaan ja jäätelön ja pyöräilyn vuoksi kului valtavat määrät).

Päiväohjelmamme menikin niin, että tukevan aamupalan jälkeen liikkeelle pyörillä, kevyt lounas/picnic reissussa ja iltapäivällä kuumimpaan aikaan takaisin hotelliin ja saunaosastolle (jossa oli kerran yksi henkilö lisäksemme), minkä jälkeen pieni lepo ihanan viileässä huoneessa, iltavaatteet päälle ja happy houriin alkupaloille ja aperitiiveille ja siitä päivälliselle. Henkilökunta oli ystävällistä ja varsinkin tuolla loungessa oli useana iltana tosi kiva kuubalaissyntyinen tarjoilija. Respassa oli saapuessamme töissä suomalainen nainen, joka käytiin varta vasten hakemassa meitä tervehtimään. Hirmuisesta helteestä huolimatta siis oikein onnistunut reissu, mutta ihana oli tulla myös kotiin, jonne tänään asennettiin upea uusi ulko-ovi ja jossa piha oli 6 päivän aikana muuttunut paljon. Piti heti puoliltaöin kotiintullessa käydä tekemässä tarkistuskierros, hyvin oli esikoinen kasteluhommat armeijalomallaan hoitanut.