Ihan pihalla
Ei tullut viikonloppuna juuri istuskeltua kylmä valkoviinilasi kädessä ja nautittua upeasta kesäkelistä, vaan projektia pukkasi toisensa jälkeen ja viini siemaistiin multakourilla seisaaltaan. Lauantaina käytiin lapioimassa peräkärryllinen hevosenlantaa kärryyn. Mies tosin hoiti tämän puolen ja minä keskityin seurustelmaan ja syöttämään hevosille voikukkia. Sitten kaivettiin tuoksuvatut ylös ja kipattiin syntyneeseen 4 neliön laajuiseen kuoppaan ensin kompostorin sisältö ja päälle hevosenlanta. Mies kyllä hoiti tämänkin ja minä kuskailin lantaa ympäri pihamaata. Kärry piti saada tyhjäksi, sillä aamulla oli vuorossa taimistolle lähtö ja sieltä kärrättiin 3 neliötä laattakiviä ja 6 ämpärillistä kivituhkaa. Mitään massiivista perustusta ei näille kiville siis aiota tehdä, kun tulevat tuonne pihan perälle omenapuun alle, joten ei ole niin väliä, vaikka routisikin. Ja tarttuihan sieltä heräteostoksena mukaan yksi valkoinen alppiruusu (jonka juuri muistin seisovan edelleen vesiämpärissä) ja uusi suihkulähdepumppu. Lapioita liiteristä kaivellessa osui silmiin syksyllä Kodin Ykkösestä puoli-ilmaiseksi löytynyt yrttikehä. Huoh! Ei muuta kuin sitä kokoamaan ja kuljettelemaan ympäri pihamaata ja etsimään paikkaa. Nämäkin kyllä teki mies, mistähän syystä minä olen ihan poikki? No kitkinhän minä ja istuttelin ruukkukukkia, päivänliljoillekin löytyi vihdoin paikka. Lievästi sanoen projektit ovat vielä hieman kesken, mutta onhan tässä koko kesä ja 6 viikon kesäloma aikaa. Siitepölyä pukkaa niin paljon, että kun puhelimen jättää hetkeksi terassille, voi sen pintaan piirtää ilman sovellustakin, joten ikkunanpesuun ei onneksi tarvi ryhtyä. Päivän kukkija on helppo valita, se on lemmikki:
