Keskikesän (kukka)juhlaa
Koko pitkän talven odotan, että pääsisin ottamaan kuvia ja tallentamaan niitä tänne ja sitten kun kesä tulee, on niin kiire häärätä pihalla, ettei ehdi :). Kuvien siirto isommalle ruudulle tuntuu joka kerta samalta kuin ennen vanhaan filmirullan kehitys tai koulukuvien saanti. Jostain syystä sen viehätys ei katoa, vaikka kuvaan ja siirrän kuvia lähes päivittäin. Kirkkaalla kelillä ja ikänäön vaivatessa on ihan mahdoton kameran ruudulta nähdä, onnistuiko kuva vai ei, joten iltaisin odotan tuota hetkeä aina kovasti. Eilisilta meni siivotessa, joten siirto siirtyi aamuun ja ihan kivoja hellepäivän kuvia sieltä nytkin löytyi. En kyllä ymmärrä, miten juuri oli koronakevät ja nyt on yhtäkkiä KESKIkesä. Mihin se oikea kevät ja alkukesä oikein katosivat?
Akileijat kukkivat nyt kilpaa kaikissa väreissä ja etenkin muodoissa. Niitä pitääkin ihailla läheltä, joten niiden paikka ei ole kukkapenkin perällä. Oma suosikkini on kerrottu tumma liila eli tuo aurinkotuolikuvan yksilö. Tykkään myös samanvärisestä ei kerrotusta, joka sopii hyvin köynnöshortensian kaveriksi.
Maanpeittokasveista sammalleimut ja rönsyleimut kukkivat näyttävästi, rönsyleimu tekee välillä vain muutaman yksittäisen kukan, joten tämä on hyvä vuosi. Tykkään enemmän rönsyleimun väristä, sammalleimu on hiukan liiankin huomiota herättävä näin mattomaisena kasvustona. Ensimmäiset pensasruusut aloittelevat myös kukintaansa ja syreenien tuoksu on edelleen aika huumaava.
Kuvien herkin kukka on korallikeijunkukka. Se on useana vuonna kuollut talven aikana ja olen moneen kertaan päättänyt, etten sitä enää hanki, mutta yhden taimen hankin viime kesänä taas kokeeksi. Sen lisäksi, että selvisi talvesta, se myös säilytti lehtensä koko talven, joka nyt toki oli omituinen. Toivottavasti tässä paikassa viihtyy paremmin ja selviää pakkastalvistakin. On kyllä uskomatonta, miten muutaman metrin siirto voi vaikuttaa kasveihin. Punapäivänkakkara teki hyvinä vuosina kaksi kukkaa kuivassa ja aurinkoisessa paikassa ja nyt luumupuun alla on vuodessa kasvanut isoksi pehkoksi ja kukkii kunnolla. Nyt on vasta nupulla, mutta viikon päästä luvassa kuvakin. Samoin korkeampi luppiolajikkeeni kituutti luumupuun alla ja heti aurinkoiseen paikkaan siirrettynä on tekemässä ensimmäisen kukan. Sama kävi punaluppion kanssa jo aiemmin. Eli vaihtelen kasveja päikseen, kunnes onnistaa. Joku toinen ehkä opiskelee kasvupaikkavastimukset ja onnistuu kerrasta :).
Meillä alkoi juuri sataa ihan kaatamalla, turhaan näköjään kastelin illalla. Pihassa on myös jokunen umpiruukku, kun säätiedotuksen perusteella odotin pitkää kuivaa hellejaksoa, toivottavasti jo kukassa olevat talvetetut jättiverbenani eivät huku. Niin kuumia päiviä ja kuivaa on kyllä ollut, että sade on luonnolle enemmän kuin tervetullutta, mutta ihan noin rajusti sitä ei kaivattaisi, en ole vielä jaksanut tukea pioneja. Se on yksi inhokkipuutarhahommiani, mutta lupaan tehdä sen tänään.
Yritän laittaa avainsanoihin kaikki kasvien nimet, mutta osan olen niputtanut vain pensaiksi tai sipulikukiksi, joten saa kysyäkin.
