Kevättä ja koronarokotetta odotellessa

Pauselle näyttää unohtuneen elämän lisäksi kevät. Onneksi viikon päästä näyttää ilmeisesti jo paremmalta, josko äitienpäivänä saisi Annabellat maahan. Idätin ruokakaupan perunoita kilon verran, sillä niin pieniä määriä ei siemenperunoita myydä. Sittemmin vähän mietin, että pitäisikö lapsuudenkodinkin pihaan tehdä pieni kasvimaa. Siellä on vadelma päässyt ikävästi leviämään viereisiin marjapensaisiin ja vanhan kasvimaan paikalle, joten vaatisi jonkin verran aikaa ja sisua kaivaa ne ensin pois.

Vaikka lämpimän jakson jälkeen tämä takapakki on hermoja raastavaa, niin viime vuoden kukinta näyttää kuvien perusteella olleen melkein samoissa, eli imikät, skillat ja valkovuokot ovat krookusten jälkeen vuorossa ja sinivuokot ovat kukkineet ennätyspitkään. Esikoissakin näkyy jo hiukan väriä ja ensimmäinen kaunokainen kukkii myös. Samoin kevätkaihonkukat ovat puhjenneet kukkaan yhtä varkain kuin aina. Vanhemmillani kukkivat jo narsissitkin, meillä ei vielä. Heillä on myös paljon upeammat matot kevättähtiä ja skilloja ja osa kuvista onkin heidän pihastaan. Ihmeesti nuo kasvit selviävät, vaikka ainakin meillä on joka aamu pihalampi jäässä.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *