Koivuangervo & tuoksuvattu

Naapurista meille kurotteleva jasmiini tai joku sen tapainen ihanasti tuoksuva pensas

Vaikka tuoksuvattu on kesällä kaunis ja näppärä peittokasvi, niin leviää niin villisti, etten uskalla sitä suositella. Lisäksi on lehdettömänä ruma ja kaksivuotisena uusii oksansa kuten vadelma. Meillä sitä kasvaa iso puska naapurin rajalla, jossa blokkaa sopivasti näkyvyyttä saunanterassilta naapurin pihaan ja pienempi puska peittää tuijien kanssa mattotelinettä. Rakennusaikana halusin ehdottomasti pihaan valtavan kokoisen mattotelineen, jossa mahtuu mattojen lisäksi kuivattamaan koko perheen ja naapurinkin lakanat kerralla, kun edellisessä asunnossa oli vain sellainen pyörivä pyykkiteline. Nyt olen sitä vähän sillä silmällä katsellut, että saisikohan sitä lyhennettyä, jos kaivaisi toisen pään betonijalat ylös ja lyhentäisi sivuputkia. Olisi meinaan oivaa istutustilaa, varsinkin kun sen luota on yksi koivu kaatolistalla. Mies ei kyllä ihan heti ideasta innostunut, mutta ajatuksen siemen on kylvetty. Aika näyttää, lähteekö itämään 🙂

Koivuangervo on yksi lempiangervoistani, vaikka totuuden nimessä todella kauniita kukkivia pensaita on niin paljon, että jos nyt perustaisin pihaa eikä olisi rahasta kiinni, niin taitaisin jättää kaikki angervot julkisten rakennusten pihoihin ja puistoihin. Tuoksu on melko voimakas, mutta onneksi ihan miellyttävä. Kasvuvauhti tällä on ihan huima, tuntuu, että se pitää leikata alas muutaman vuoden välein ja silti meinaa aina peittää laattakivipolun. Kredittiä angervot saavat siitä, että kukkivat sopivasti porrastaen niin, että lähes aina kukkii joku lajike. Meidän pihassa ensin aloittivat virpi- ja rusopajuangervot, nyt on siis tämän koivuangervon vuoro, seuraavaksi pihlaja-angervon ja keskikesällä keiju-, ruusu- ja rinneangervon. Meillä tosin pienemmistä lajikkeista talvella muutamasta kuoli maanpäälliset osat ja pari ihan kokonaan.

Viikonloppuna hermostuin lopullisesti naapurimökin angervoaitaan, joka aurinkoa kohti kurotellessaan tunkeutuu 1,5 metriä meidän puolelle ja peittää ihanat pensasruusuni ja pihan perällä vadelmat. Annoin miehelle tehtäväksi ostaa pensasleikkurin, jolla voisi tehdä ohennuksen pari kertaa vuodessa, kerralla leikattuna jää hetkeksi vähän harvaksi ja rumaksi. Leikkasin sen nyt vielä pienillä oksasaksilla, kun sopivasti harmitti ja arvata saattaa, että nyt ei ainakaan ole kaunis. Onneksi naapurin puolelta kurottelee aidan lomasta meille ensimmäisten kuvien ihana jasmiini tai jasmike, omani ei tänä vuonna suostu kukkimaan lainkaan.

Koivuangervo

Tuoksuvattu, juurella vuorikaunokkia ja viiruhelpi