Konnanyrtti vs. syysleimu
En ole saanut syysleimuja koskaan kunnolla kukkimaan ja olen sitä aina harmitellut ja nyt yhtäkkiä katsellessani muutamaa auennutta kukkaa liljojen ja konnanyrtin välissä tajusin, että en taida siitä edes tykätä. Kukkien muoto ja tuollainen yhtenäinen, mutta vähän epämääräinen rykelmä kukkia tertussa ilman reheviä lehtiä ei kuulu suosikkeihini. Liljoissa ja konnanyrtissä viehättävät erikoiset muodot, väriyhdistelmät ja yksityiskohdat, mutta mitään niitä ei syysleimussa ole. Ne kuuluvatkin varmasti värejä rakastavan puutarhaan ja yleisiin puutarhoihin laajoiksi ja näyttäviksi istutusryhmiksi. Leimut pääsivät siis juuri muuttolistalle, mutta en toki aio niitä silti hävittää, väreissä ei kuitenkaan ole mitään vikaa ja korkeus on hyvä ja pysyvät tukematta pystyssä. Paljonkohan sitä tulee elämässä hinguttua asioita vain siksi, että niitä ei saa, vaikka oikeasti ei niistä edes välittäisi jos saisi?
Konnanyrtissä viehättävät erikoinen ulkonäkö, terhakka kasvutapa ja upea väritys
Ja se perinteinen syysleimukukka, kummasta tykkäät enemmän?
