Kuvankaunis kukka
Nyt ei kyllä käy kateeksi eteläisen rinnepihan omistajia, kun meidänkin suht varjoista ja tasaista pihaa on täytynyt alkaa ihan urakalla kastelemaan. Onneksi meillä on oma kaivo, josta vettä on saanut, joskin nyt sekin alkaa jo ehtymään (ei siis ole juomavesikaivo). Huomasin yhtenä iltana, että jopa jalopähkämöt ovat alkaneet laota ja kellastua vedenpuutteen takia, sitä ei ole tainnut käydä koskaan aiemmin. Sen sijaan meillä on kyllä käynyt tuuri tuoreiden klapien, hakkeen ja kantojen jyrsintäjätteen kanssa, ne kuivuvat ihan silmissä.
Mutta niihin kuvankauniisiin kukkiin, eli akileijoihin. Hämmästelin taas tänään väri- ja muotokirjoa, kun risteytyvät itsekseen ja tuntuu, että jokainen taimi on erilainen ja niitähän pukkaa ihan mistä sattuu, minkä noin kaunis kukka saa helposti anteeksi. Rikkaruohot ovat kyllä saaneet kanssa vähän liikaakin anteeksi ja ne eivät kyllä vedenpuutteesta kärsi. Viikonloppuna on pakko alkaa urakoimaan ja veikkaanpa, että kottarillinen kertyy kevyesti. Mitenkähän saisi kädet pidettyä siistinä ylppärijuhliin?
