Neljän osan piparitalo

Joka joulu päätän, että tämän vuoden piparitalo oli viimeinen ja silti löydän joka vuosi itseni sellaista väsäämästä.

Kaavat piirsin omasta päästä  puuroryynilaatikosta leikatuille pahveille. Siinä kohtaa kannattaisi koota se talo kokeeksi, jotta huomaa, mikäli arkkitehtisuunnittelussa on toivomisen varaa, kuten vaikka, että sivuseinät puuttuvat… Jos kuitenkin sattuisit huomaamaan sen siinä kohtaa, kun muut osat on jo koristeltu ja malttamattomana odotat niiden kuivumista, niin taikinaa kannattaa jättää vähän varalta jääkaappiin, sillä kauppaan lähtö tässä kohtaa ei nosta kenenkään mielialaa (myös yllättäviä muita pikku katastrofeja, jotka vaativat varaosia, on saattanut joskus harvoin sattua).

Käytin siis ostotaikinaa ja tähän sitä meni vajaa kaksi pakettia. Pinkin pikeerin tein mansikkatomusokerista. En osaa tehdä mitään koukerokoristeita (pursotin varmasti huono), joten siksi tällainen helppo koristelu, joka vaati vain reunaviivojen ja palleroiden pursottelua. Levitettävästä pikeeristä tein vähän löysempää kuin tuosta reunoissa käyttämästäni.

Osat ajattelin kiinnittää jäljelle jääneellä pikeerillä, mutta yhden seinän jälkeen päätin sittenkin valita palovammat sulatetun sokerin. Sen käytöstä en anna ohjeita, tosin selvisin tällä kertaa helpolla, poltin vain yhden sormen.

Hirvi näytti muottina kovin sympaattiselta, joskin arkkitehti kun en ole, niin en hoksannut, että tulee tuossa pihamaalla seistessään peittämään puolet talosta (mikä taas johtui siitä, että pihasta tuli liian pieni eikä mahtunut kuin tuohon eteen), mutta mitäs pienistä (bambimuotti joululahjalistalla ensi vuoden projektia varten). Sai olla sitten tämän huushollin ihan vimppa piparitalo.