Olen aina haaveillut kasvihuoneesta, mutten koskaan todella harkinnut sellaisen hankkimista. Ajattelin meidän pihan olevan liian pieni, pystytyksen olevan liian suuri työ ja enhän minä osaa kasviksia kasvattaakaan. Hullujen päivien iltatärpeistä tuli sellainen kuitenkin heräteostoksena tilattua ja aloin sitten vasta miettimään, että mitä tuli tehtyä ja mihin ihmeeseen se laitetaan. Mitat kuulostivat myös paljon pienemmiltä, kuin mitä olivat todellisuudessa, mutta se lienee hyvä, tämän pienemmällä ei varmaan mitään olisi tehnyt. Historiallisen kylmänä keväänä paketti nökötti avaamattomana autokatoksessa muutaman viikon, kunnes aloin kaipaamaan tilaamaani ripsiväriä. Se oli pakattu samaan pakettiin 😉

Mutta nyt tuo unelma nököttää omenapuun alla. Ja kuin tilauksesta uusi naapuri kaatoi vierestä valtavan pajun, joka olisi varjostanut sitä pahasti keskipäivällä. Paikan löytäminen pieneltä ja varjoisalta pihalta, joka on täynnä suuria puita ja niiden juuria kun ei ollut ihan helppoa, joten kasvihuone on nyt melko keskeisellä paikalla. Toistaiseksi olen sitä mieltä, että on niin kaunis, että sopii tuohon hyvin. Teen ehkä vielä uuden jutun itse pystytyksestä, mutta vielä en jaksa sitä kerrata. Valmistumisiltana nostettiin pienet pihakalusteet kasvihuoneeseen ja korkattiin yhdet siiderit. Mies ainakin oli sen ansainnut! Nyt pitäisi vielä miettiä, mitä sinne laitetaan 🙂